Kantele runon elävöittäjänä Helkatyössä : Kehityshanke kanteleensoittomateriaalin ja kanteleoppaan muokkaamisesta Helkanuorten liitolle
Sane, Outi-Hannele (2017)
2017
Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Journalism and Communication
Viestintätieteiden tiedekunta - Faculty of Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-06-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201706162040
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201706162040
Tiivistelmä
Pro gradu -työni on kehityshanke, jossa on kartoitettu Helkanuorten liiton tarve uuteen koulutusmateriaaliin. Kartoituksessa kävi ilmi, että Helkanuorten liitolla on toiveita saada kanteleelle soveltuvaa helkamateriaalia. Tutkimustuloksena syntyi kanteleopas Otti soiton sormillensa , joka sisältää kanteleella säestettyjä tekstipohjaisia kappaleita.
Tutkielmani kuuluu kehittävään työntutkimukseen. Olen ekspansiivisen oppimisen syklin avulla havainnoinut ja kartoittanut kyselyin Helkanuorten liiton koulutusmateriaalien tarpeita. Kysely työskentelymetodina mahdollisti saamaan tarkat ja tarvittavat vastaukset muodostaakseni kuvan koulutusmateriaalitarpeesta. Sähköpostikyselyyn osallistui Helkanuorten liiton aktiivitoimijoita; hallituksen jäseniä ja helkaohjaajia.
Tutkimukseni on jaettu kahteen osaan: kirjallisuuskatsaukseen ja uuden oppaan kehityskertomukseen. Kartoitin aluksi pienkanteleiden soitto-oppaat ja -ohjelmistot 1900-luvun alusta tähän päivään. Tein yhteenvedon Helkanuorten liiton jo olemassa olevasta koulutusmateriaalista.
Kanteleoppaiden käyttäjäkunta on historian aikana muuttunut. 1980-luvun alkuun saakka oppaiden kohderyhmä oli aikuissoittajat. Kanteleet kouluun! -hanke vuonna 1985 muutti tilanteen ja varhaiskasvattajien kanteleoppaat tulivat mukaan materiaalikirjoon. Oppaiden käyttö monipuolistui ja käyttäjäkunta laajeni kattamaan kaikki ikäryhmät.
Helkanuorten liiton koulutusmateriaalit ovat olleet liiton synnystä saakka tyyliltään hyvin homogeenisiä. Kaikissa aineistoissa on esitelty esimerkiksi perinnetietoutta, kerho-ohjelmia ja kerhojen perustamiseen liittyviä säädöksiä. Analysoituani aiemman koulutusmateriaalin ja tutkimuksen kyselyt, kävi ilmi, että Helkanuorten aktiivit toivovat enemmän fokusoitua koulutusmateriaalia. Tutkimuksen lopputuloksena on, että nykyisessä tietoyhteiskunnassa ei tarvita enää toimintaa tukevia yleisoppaita monine eri aspekteineen.
Tutkielmani kuuluu kehittävään työntutkimukseen. Olen ekspansiivisen oppimisen syklin avulla havainnoinut ja kartoittanut kyselyin Helkanuorten liiton koulutusmateriaalien tarpeita. Kysely työskentelymetodina mahdollisti saamaan tarkat ja tarvittavat vastaukset muodostaakseni kuvan koulutusmateriaalitarpeesta. Sähköpostikyselyyn osallistui Helkanuorten liiton aktiivitoimijoita; hallituksen jäseniä ja helkaohjaajia.
Tutkimukseni on jaettu kahteen osaan: kirjallisuuskatsaukseen ja uuden oppaan kehityskertomukseen. Kartoitin aluksi pienkanteleiden soitto-oppaat ja -ohjelmistot 1900-luvun alusta tähän päivään. Tein yhteenvedon Helkanuorten liiton jo olemassa olevasta koulutusmateriaalista.
Kanteleoppaiden käyttäjäkunta on historian aikana muuttunut. 1980-luvun alkuun saakka oppaiden kohderyhmä oli aikuissoittajat. Kanteleet kouluun! -hanke vuonna 1985 muutti tilanteen ja varhaiskasvattajien kanteleoppaat tulivat mukaan materiaalikirjoon. Oppaiden käyttö monipuolistui ja käyttäjäkunta laajeni kattamaan kaikki ikäryhmät.
Helkanuorten liiton koulutusmateriaalit ovat olleet liiton synnystä saakka tyyliltään hyvin homogeenisiä. Kaikissa aineistoissa on esitelty esimerkiksi perinnetietoutta, kerho-ohjelmia ja kerhojen perustamiseen liittyviä säädöksiä. Analysoituani aiemman koulutusmateriaalin ja tutkimuksen kyselyt, kävi ilmi, että Helkanuorten aktiivit toivovat enemmän fokusoitua koulutusmateriaalia. Tutkimuksen lopputuloksena on, että nykyisessä tietoyhteiskunnassa ei tarvita enää toimintaa tukevia yleisoppaita monine eri aspekteineen.