Vastakkainasettelun retoriikka : Kulttuurien yhteentörmäys Helsingin Sanomien Charlie Hebdo -iskun uutisoinnin retoriikassa
Saikkonen, Enni (2017)
2017
Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Journalism and Communication
Viestintätieteiden tiedekunta - Faculty of Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-06-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201706152004
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201706152004
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmani käsittelee Helsingin Sanomien Charlie Hebdo -iskun uutisointia. Tarkemmin sanottuna tutkin, rakennetaanko aineistossani kulttuurien välistä vastakkainasettelua, ja jos rakennetaan, niin millaisin retorisin keinoin. Vastakkainasettelujen rakentaminen alkaa toimijoiden kuvauksesta. Tutkin ensin, millaista kuvaa aineistossa rakennetaan länsimaisesta ja islamilaisesta kulttuurista. Sen jälkeen tutkin, rakennetaanko näiden kulttuurien välille vastakkainasettelua. Tutkimusmetodikseni valitsin retorisen diskurssianalyysin. Pyrin selvittämään, millaisin retorisin keinoin mahdollista vastakkainasettelua kulttuurien välille luodaan.
Politiikantutkija Samuel P. Huntington artikkeli kulttuurien yhteentörmäyksestä julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1993 Foreign Affairs -lehdessä. Teoriaa on kritisoitu todella paljon, mutta aikaisemmin tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, että terrori-iskuja käsittelevissä mediateksteissä uusinnetaan ajatusta kulttuurien yhteentörmäyksestä. Suhtautumiseni Huntingtonin teoriaan on kriittinen, joten teoreettinen pohja tutkimuksessani perustuu pitkälti Huntingtonin teorialle osoitettuun kritiikkiin. Keskustelu sananvapaudesta erottaa satiirilehti Charlie Hebdoon tehdyn iskun muista viime vuosien terrori-iskuista. Sananvapaus nousi välittömästi yhdeksi iskun jälkeisen mediakeskustelun pääaiheista, ja sen nähtiin edustavan länsimaista kulttuuria ja arvoja. Kiinnostuksen kohteenani tässä tutkimuksessa on myös sananvapauden rooli läntisen kulttuurin edustajana iskun uutisoinnissa.
Helsingin Sanomien yleislinjaa voi kuvata monikulttuurisuutta kannattavaksi. Tutkimukseni päätulos on, että tästä selkeästä linjasta huolimatta Helsingin Sanomat luo retorisella tasolla kuvaa läntisen ja islamilaisen kulttuurin yhteentörmäyksestä.
Politiikantutkija Samuel P. Huntington artikkeli kulttuurien yhteentörmäyksestä julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1993 Foreign Affairs -lehdessä. Teoriaa on kritisoitu todella paljon, mutta aikaisemmin tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, että terrori-iskuja käsittelevissä mediateksteissä uusinnetaan ajatusta kulttuurien yhteentörmäyksestä. Suhtautumiseni Huntingtonin teoriaan on kriittinen, joten teoreettinen pohja tutkimuksessani perustuu pitkälti Huntingtonin teorialle osoitettuun kritiikkiin. Keskustelu sananvapaudesta erottaa satiirilehti Charlie Hebdoon tehdyn iskun muista viime vuosien terrori-iskuista. Sananvapaus nousi välittömästi yhdeksi iskun jälkeisen mediakeskustelun pääaiheista, ja sen nähtiin edustavan länsimaista kulttuuria ja arvoja. Kiinnostuksen kohteenani tässä tutkimuksessa on myös sananvapauden rooli läntisen kulttuurin edustajana iskun uutisoinnissa.
Helsingin Sanomien yleislinjaa voi kuvata monikulttuurisuutta kannattavaksi. Tutkimukseni päätulos on, että tästä selkeästä linjasta huolimatta Helsingin Sanomat luo retorisella tasolla kuvaa läntisen ja islamilaisen kulttuurin yhteentörmäyksestä.