Sairaalan käytäviltä kaupunkiin: sote-uudistuksen vaikutuksista kunnan toimintaan, johtamiseen ja rooliin
Siltala, Juha-Pekka (2017)
Siltala, Juha-Pekka
2017
Hallintotieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Administrative Studies
Johtamiskorkeakoulu - Faculty of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-06-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201706152003
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201706152003
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on etsiä ja selventää merkityksiä, joita sote-uudistuksella on kunnan toimintaan, johtamiseen ja kunnan rooliin tulevaisuudessa. Tässä tutkimuksessa etsitään vastauksia siihen, miten uuden monitasohallinnallisen elementin saapuminen maakuntatason muodossa vaikuttaa kuntien toimintaan. Teoriaosuudessa asiaa lähestytään monitasohallinnan, synergian, julkisen arvon sekä hyvinvointieetoksen ja uuden paikallisen hallinnan teorioiden kautta.
Tutkimus on tehty laadullisin menetelmin teemahaastattelun avulla hankitusta aineistosta, joka sisältää seitsemän kunnallisen palvelutuotannon parissa työskentelevän virkamiehen haastattelua. Tutkimuksessa kerättyä aineistoa on analysoitu ja tarkasteltu aineistolähtöistä sisällönanalyysimenetelmää käyttäen.
Tutkimuksen mukaan sote-uudistuksen vaikutukset kunnan toimintaan ja kunnan rooliin ovat suuret. Kuntien tulee jo uudistuksen valmisteluvaiheessa varmistua siitä, että vuoropuhelu maakunnan ja valtion kanssa on avointa, jotta organisaatioiden väliin kasvavat raja-aidat saadaan pidettyä mahdollisimman matalina. Tällä pystytään turvaamaan asiakkaiden palveluketjujen toimivuus myös sote-palveluiden järjestämisvastuun siirtyessä maakunnalliselle tasolle. Huomiota tulee erityisesti kiinnittää siihen, millä tavalla tukipalvelut järjestetään palvelemaan sekä kuntaa että maakuntaa. Muutosjohtaminen ja johtamisen prosessit ovat avainasemassa muutoksen onnistuneessa läpiviennissä.
Sote-uudistuksen vaikutukset kunnan rooliin ovat myös hyvin selkeät. Raskaan ja tarkasti säännellyn sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuuden siirtyessä maakunnan vastuulle, pystyy kunta keskittämään sekä katseensa että resurssinsa sen jäljelle jäävään palvelutehtävään. Täten kunnan rooliksi jää elinvoiman ja elinkeinojen edistäminen, paikallisen identiteetin luominen ja vahvistaminen sekä kansalaisen hyvinvoinnin ja hyvän elämän edistäminen.
Fokuksen ja resurssien siirtyessä pois sote-palveluista, on kunnan mahdollista kehittää omaa toimintaansa innovatiivisempaan suuntaan. Tärkeää on tunnistaa mahdolliset ongelmakohdat jo ennen uudistuksen lopullista läpiviemistä, ja luoda prosessit näiden uhkien hallitsemiseen ja mahdollisesti jopa poistamiseen. Sote-uudistus on kunnille lopulta enemmän mahdollisuus kuin uhka. Tarttumalla uuteen rooliin innokkaasti ja aktiivisesti, pystyy kunta vaikuttamaan ihmisten elämään siellä, missä suurin osa asukkaista päivittäistä elämäänsä viettävät: kaupungissa, ei sairaalassa.
Tutkimus on tehty laadullisin menetelmin teemahaastattelun avulla hankitusta aineistosta, joka sisältää seitsemän kunnallisen palvelutuotannon parissa työskentelevän virkamiehen haastattelua. Tutkimuksessa kerättyä aineistoa on analysoitu ja tarkasteltu aineistolähtöistä sisällönanalyysimenetelmää käyttäen.
Tutkimuksen mukaan sote-uudistuksen vaikutukset kunnan toimintaan ja kunnan rooliin ovat suuret. Kuntien tulee jo uudistuksen valmisteluvaiheessa varmistua siitä, että vuoropuhelu maakunnan ja valtion kanssa on avointa, jotta organisaatioiden väliin kasvavat raja-aidat saadaan pidettyä mahdollisimman matalina. Tällä pystytään turvaamaan asiakkaiden palveluketjujen toimivuus myös sote-palveluiden järjestämisvastuun siirtyessä maakunnalliselle tasolle. Huomiota tulee erityisesti kiinnittää siihen, millä tavalla tukipalvelut järjestetään palvelemaan sekä kuntaa että maakuntaa. Muutosjohtaminen ja johtamisen prosessit ovat avainasemassa muutoksen onnistuneessa läpiviennissä.
Sote-uudistuksen vaikutukset kunnan rooliin ovat myös hyvin selkeät. Raskaan ja tarkasti säännellyn sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuuden siirtyessä maakunnan vastuulle, pystyy kunta keskittämään sekä katseensa että resurssinsa sen jäljelle jäävään palvelutehtävään. Täten kunnan rooliksi jää elinvoiman ja elinkeinojen edistäminen, paikallisen identiteetin luominen ja vahvistaminen sekä kansalaisen hyvinvoinnin ja hyvän elämän edistäminen.
Fokuksen ja resurssien siirtyessä pois sote-palveluista, on kunnan mahdollista kehittää omaa toimintaansa innovatiivisempaan suuntaan. Tärkeää on tunnistaa mahdolliset ongelmakohdat jo ennen uudistuksen lopullista läpiviemistä, ja luoda prosessit näiden uhkien hallitsemiseen ja mahdollisesti jopa poistamiseen. Sote-uudistus on kunnille lopulta enemmän mahdollisuus kuin uhka. Tarttumalla uuteen rooliin innokkaasti ja aktiivisesti, pystyy kunta vaikuttamaan ihmisten elämään siellä, missä suurin osa asukkaista päivittäistä elämäänsä viettävät: kaupungissa, ei sairaalassa.