Kiistelty kuolema - Eutanasiaa puolustava ja vastustava argumentointi Helsingin Sanomien uutisissa ja yleisönosastokirjoituksissa 2012-2016
Piiparinen, Hanna (2017)
2017
Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Journalism and Communication
Viestintätieteiden tiedekunta - Faculty of Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-06-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201706151997
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201706151997
Tiivistelmä
Jokaisen meistä täytyy kuolla. Omaan kuolinhetkeen tai -tapaan ei voi vaikuttaa, ellei päätä elämäänsä oman käden kautta. Silti nykyihmisellä on halu kontrolloida elämänsä viime hetkiä. Tuosta tarpeesta on virinnyt keskustelu eutanasiasta, avustetusta kuolemasta.
Kuolemaan liittyy paljon pelkoja. Tässä tutkielmassa analysoidulle julkiselle keskustelulle ominaista on yksilöiden itsemääräämisoikeuden korostaminen. Kuolemaa ei pidetä vääjäämättömänä elämän päätepisteenä, vaan siitä on tehty ihmisoikeus. Hyvään elämään kuuluu hyvä kuolema, kuuluu keskustelussa usein toistunut, eutanasiaa puoltava argumentti. Eutanasian vastustajat taas vetoavat ja uhkakuviin, joissa eutanasiaa alettaisiin pian soveltaa myös yhteiskunnan vähäosaisiin, vanhuksiin ja vammaisiin.
Onko eutanasia sitten vain ihmisen naiivi toive kontrolloida kontrolloimatonta, omaa kuolemaansa? Keväällä 2017 eutanasia on sallittu maailmassa viidessä maassa: Belgiassa, Hollannissa, Luxemburgissa, Kanadassa ja Kolumbiassa. Eutanasiakeskustelu jatkuu moniäänisenä ja ajankohtaisena yli kulttuuri- ja uskontorajojen.
Tässä tutkimuksessa analysoidaan Helsingin Sanomissa viiden vuoden aikana julkaistuja uutisia ja mielipidekirjoituksia, jotka käsittelevät eutanasiaa. Tutkimuksen keskeisiä metodeja ovat argumentaatioanalyysi ja retorinen analyysi. Argumenttien analyysin kautta esitellään eutanasian puolustajien ja vastustajien pääväitteitä, vaikuttamisen keinoja ja perusteluja. Retorinen analyysi taas kiinnittää huomiota käytössä olevaan käsitteistöön ja keskustelun painopisteisiin.
Julkisen keskustelun osapuolten ja argumentoinnin lisäksi pohditaan myös Helsingin Sanomien journalistisia valintoja, jotka välittyvät aineiston teksteistä. Juttuihin valitut termit, painotukset, haastateltavat, otsikointi ja kotimaisten ja ulkomaisten uutisten väliset erot luovat oman kuvansa siitä, miten lehti luo tilan julkiselle keskustelulle ja toisaalta toimii sen portinvartijana.
Kuolemaan liittyy paljon pelkoja. Tässä tutkielmassa analysoidulle julkiselle keskustelulle ominaista on yksilöiden itsemääräämisoikeuden korostaminen. Kuolemaa ei pidetä vääjäämättömänä elämän päätepisteenä, vaan siitä on tehty ihmisoikeus. Hyvään elämään kuuluu hyvä kuolema, kuuluu keskustelussa usein toistunut, eutanasiaa puoltava argumentti. Eutanasian vastustajat taas vetoavat ja uhkakuviin, joissa eutanasiaa alettaisiin pian soveltaa myös yhteiskunnan vähäosaisiin, vanhuksiin ja vammaisiin.
Onko eutanasia sitten vain ihmisen naiivi toive kontrolloida kontrolloimatonta, omaa kuolemaansa? Keväällä 2017 eutanasia on sallittu maailmassa viidessä maassa: Belgiassa, Hollannissa, Luxemburgissa, Kanadassa ja Kolumbiassa. Eutanasiakeskustelu jatkuu moniäänisenä ja ajankohtaisena yli kulttuuri- ja uskontorajojen.
Tässä tutkimuksessa analysoidaan Helsingin Sanomissa viiden vuoden aikana julkaistuja uutisia ja mielipidekirjoituksia, jotka käsittelevät eutanasiaa. Tutkimuksen keskeisiä metodeja ovat argumentaatioanalyysi ja retorinen analyysi. Argumenttien analyysin kautta esitellään eutanasian puolustajien ja vastustajien pääväitteitä, vaikuttamisen keinoja ja perusteluja. Retorinen analyysi taas kiinnittää huomiota käytössä olevaan käsitteistöön ja keskustelun painopisteisiin.
Julkisen keskustelun osapuolten ja argumentoinnin lisäksi pohditaan myös Helsingin Sanomien journalistisia valintoja, jotka välittyvät aineiston teksteistä. Juttuihin valitut termit, painotukset, haastateltavat, otsikointi ja kotimaisten ja ulkomaisten uutisten väliset erot luovat oman kuvansa siitä, miten lehti luo tilan julkiselle keskustelulle ja toisaalta toimii sen portinvartijana.