Näkökulma Pokémon Go:sta kuluttajasovelluksiin : Kirjallisuuskatsaus mobiilin lisätyn todellisuuden sovelluksiin ja niiden käyttäjätutkimukseen
Räty, Sanna (2017)
Räty, Sanna
2017
Tietojenkäsittelytieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Computer Sciences
Luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Natural Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-06-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201706151996
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201706151996
Tiivistelmä
Tutkielmassa toteutetaan systemaattinen kirjallisuuskatsaus, jonka avulla pyritään selvittämään, mikä on mobiilin lisätyn todellisuuden kuluttajasovellusten käyttäjätutkimuksen tilanne. Kirjallisuuskatsauksen aineistoon perustuen selvitetään, millaisia sovelluksia on tutkittu, millaisia tutkimusmenetelmiä on käytetty, ja millaisia tutkimustuloksia on saatu.
Kirjallisuuskatsauksessa saatiin aineistoksi yhteensä 26 tutkimusjulkaisua. Aineiston tyypillinen tutkimus oli alle 30 osallistujan tutkimus, joka oli toteutettu sekä kvantitatiivisesta että kvalitatiivisesta tutkimussuuntauksesta ja jonka sovelluksen käyttöaikaa ei oltu tutkimuksessa raportoitu. Useimmiten tutkimuksen tutkimusympäristö oli sovelluksen konteksti ja osallistujaryhmä sovelluksen kohderyhmää edustavat käyttäjät. Useimmat aineiston tutkimuksista olivat tutkimustuloksiltaan käytettävyystutkimuksia tai käyttäjien havaintoja ja kognitiota tutkivia tutkimuksia.
Käyttäjätutkimukseen liittyviä termejä määriteltiin aineiston tutkimuksissa eri tavoilla. Erityisesti käyttäjäkokemuksen termissä oli julkaisujen välillä näkemyseroja. Käyttäjäkokemuksen termiä saatettin käyttää kuvaamaan kaikkia käyttäjätutkimuksen tuloksia, käyttäjätutkimusta yleisesti tai käyttäjätutkimuksen kenttää laajentavaa uudenlaista tutkimussuuntaa.
Mobiilin lisätyn todellisuuden sovellusten tutkimuksessa käyttäjätutkimuksen termit tulisi määritellä tarkemmin ja termejä tulisi käyttää johdonmukaisesti. Mobiilin lisätyn todellisuuden ala kaipaa tulevaisuudessa enemmän laajaa käyttäjäkokemustutkimusta sekä käyttäjälähtöistä suunnittelua. Näin voidaan tutkia käyttäjien odotuksia ja kokemuksia sovellusten käytöstä, ja pyrkiä vastaamaan ja parhaassa tapauksessa jopa ylittämään käyttäjien odotukset ja tarjoamaan positiivisia käytön kokemuksia.
Kirjallisuuskatsauksessa saatiin aineistoksi yhteensä 26 tutkimusjulkaisua. Aineiston tyypillinen tutkimus oli alle 30 osallistujan tutkimus, joka oli toteutettu sekä kvantitatiivisesta että kvalitatiivisesta tutkimussuuntauksesta ja jonka sovelluksen käyttöaikaa ei oltu tutkimuksessa raportoitu. Useimmiten tutkimuksen tutkimusympäristö oli sovelluksen konteksti ja osallistujaryhmä sovelluksen kohderyhmää edustavat käyttäjät. Useimmat aineiston tutkimuksista olivat tutkimustuloksiltaan käytettävyystutkimuksia tai käyttäjien havaintoja ja kognitiota tutkivia tutkimuksia.
Käyttäjätutkimukseen liittyviä termejä määriteltiin aineiston tutkimuksissa eri tavoilla. Erityisesti käyttäjäkokemuksen termissä oli julkaisujen välillä näkemyseroja. Käyttäjäkokemuksen termiä saatettin käyttää kuvaamaan kaikkia käyttäjätutkimuksen tuloksia, käyttäjätutkimusta yleisesti tai käyttäjätutkimuksen kenttää laajentavaa uudenlaista tutkimussuuntaa.
Mobiilin lisätyn todellisuuden sovellusten tutkimuksessa käyttäjätutkimuksen termit tulisi määritellä tarkemmin ja termejä tulisi käyttää johdonmukaisesti. Mobiilin lisätyn todellisuuden ala kaipaa tulevaisuudessa enemmän laajaa käyttäjäkokemustutkimusta sekä käyttäjälähtöistä suunnittelua. Näin voidaan tutkia käyttäjien odotuksia ja kokemuksia sovellusten käytöstä, ja pyrkiä vastaamaan ja parhaassa tapauksessa jopa ylittämään käyttäjien odotukset ja tarjoamaan positiivisia käytön kokemuksia.