Satakuntalais-pirkanmaalaisten maatalousyrittäjien hyvinvointi : kysely koetusta hyvinvoinnista
Vähäkainu, Johanna (2017)
2017
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-06-01
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201706151995
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201706151995
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella satakuntalais-pirkanmaalaisten maatalousyrittäjien hyvinvointia heidän itsensä kokemana. Maatalousyrittäjien monista haasteista on puhuttu jo jonkin aikaa julkisuudessa. Elämän tekee haasteelliseksi se, että työ ja koti ovat usein samassa paikassa. Lisäksi monet byrokratiaan liittyvät asiat tuovat haastetta.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu Erik Allardtin having, loving ja being teoriaan. Kyselylomakkeen laatimisessa hyödynsin myös erilaisia hyvinvointia ja terveyttä koskevia ohjeita ja suosituksia. Kyselytutkimus toteutettiin Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton (MTK) hyvinvointipäivässä marraskuussa 2017. Lomake sisälsi sekä avoimia kysymyksiä että monivalintakysymyksiä. Tutkimus oli siis sekä kvalitatiivinen että kvantitatiivinen.
Kvantitatiivinen aineisto analysoitiin keskiarvotarkastelun perusteella. Vastaajia pyydettiin arvioimaan oman hyvinvointinsa osa-alueita asteikoilla 1 10. Kaikkien vastaajien yhteenlasketusta keskiarvosta muodostettiin kolme erilaista summamuuttujaa. Nämä summamuuttujat olivat ulkoinen hyvinvointi, sisäinen hyvinvointi sekä ympäröivä hyvinvointi. Näiden keskiarvoja tarkasteltiin sukupuolen, iän ja tilamuodon mukaan. Tulokset olivat tilastollisesti merkitseviä kaikilla kolmella edellä mainitulla hyvinvoinnin osa-alueella, kun niitä tarkasteltiin iän mukaan: alle 50-vuotiaat arvioivat oman hyvinvointinsa huonommaksi kuin yli 50-vuotiaat. Tilamuodolla oli tilastollinen merkitsevyys sisäisten tekijöiden kohdalla: ne, joilla oli eläimiä tilalla arvioivat hyvinvointinsa huonommaksi, kuin ne joilla ei ollut eläimiä tilalla.
Kvalitatiivinen aineisto analysoitiin sisällönanalyysin perusteella. Tutkimuksessa tarkasteltiin sitä, mitkä tekijät lisäävät hyvinvointia koulutuksen, voimaantumisen ja unelmien näkökulmasta.. Koulutusta toivottiin niin yrittäjyyden kuin maatalouden osaamisenkin tiimoilta. Koulutustoiveissa näkyi myös tarve vertaisoppimisen ja hiljaisen tiedon hyödyntämiseen. Voimaannuttavaksi koettiin erilaiset positiiviset kokemukset (mm. isot elämäntapahtumat, hengellisyys, irtiotto arjesta), mutta myös vaikeudet, joista oli selvitty. Unelmat liittyivät sekä omaan elämään, toisten ihmisten (kuten lasten) elämään sekä yleisesti elämään maaseudulla.
Tutkimuksen perusteella maatalousyrittäjien hyvinvointi voidaan jäsentää teoreettiseksi kehäksi, joka koostuu sisäisestä, ympäröivästä ja ulkoisesta hyvinvoinnista. Sisäinen hyvinvointi sisältää psyykkiset, hengelliset ja kokemukselliset voimavarat. Ympäröivä hyvinvointi sisältää ihmissuhteet. Ulkoinen hyvinvointi taas koostuu mm. osaamisesta, taloudesta ja terveydestä.
ABSTRACT
The purpose of this study is to survey the well-being of Finnish farmers in Satakunta and Pirkanmaa in their own experience. For several years, many of the challenges faced by farmers have been discussed in public. Life makes it challenging that work and home are often in the same place. In addition, many bureaucratic issues pose a challenge.
The theoretical framework of this study is based on Erik Allardt's having, loving and being theory. In drawing up the questionnaire, various welfare and health guidelines and recommendations were also utilized. The survey was conducted in the welfare day of the Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto (MTK) in November 2017. The survey form contained both open questions and multiple-choice questions. The study was both qualitative and quantitative.
The quantitative data were analyzed on the basis of average rating. Respondents were asked to evaluate the areas of their own well-being on scale 1-10. From the total average of all respondents, three different sum variables were formed. These sum variables were external well-being, inner well-being and surrounding well-being. These averages were analyzed by gender, age, and farm type. The results were statistically significant in all three of the aforementioned areas of well-being when viewed by age: under 50-year-olds rated their own well-being worse than those over the age of 50. The farm type was statistically significant for internal stewards: those with animals on the farm estimated their welfare worse than those without animals on the farm.
The qualitative data were analyzed by content analysis. The study looked at what factors increase well-being from the point of view of education, empowerment, and dreams. The farmers wished to have education in both entrepreneurship and agricultural know-how. In training sessions, there was also a need to use peer learning and quiet information. Different positive experiences (including big life events, spirituality, and disengagement from everyday life) as well as difficulties that had been resolved were considered empowering. The dreams farmers had related both to their own lives, to the lives of other people (such as children), and to the general living in rural areas.
On the basis of this research, the welfare of famers can be structured into a theoretical circle which consists of internal, environmental and external well-being. Internal well-being includes psychological, spiritual and experiential resources. Surrounding well-being involves interpersonal relationships. External well-being, on the other hand, comprises competence, economy and health.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu Erik Allardtin having, loving ja being teoriaan. Kyselylomakkeen laatimisessa hyödynsin myös erilaisia hyvinvointia ja terveyttä koskevia ohjeita ja suosituksia. Kyselytutkimus toteutettiin Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton (MTK) hyvinvointipäivässä marraskuussa 2017. Lomake sisälsi sekä avoimia kysymyksiä että monivalintakysymyksiä. Tutkimus oli siis sekä kvalitatiivinen että kvantitatiivinen.
Kvantitatiivinen aineisto analysoitiin keskiarvotarkastelun perusteella. Vastaajia pyydettiin arvioimaan oman hyvinvointinsa osa-alueita asteikoilla 1 10. Kaikkien vastaajien yhteenlasketusta keskiarvosta muodostettiin kolme erilaista summamuuttujaa. Nämä summamuuttujat olivat ulkoinen hyvinvointi, sisäinen hyvinvointi sekä ympäröivä hyvinvointi. Näiden keskiarvoja tarkasteltiin sukupuolen, iän ja tilamuodon mukaan. Tulokset olivat tilastollisesti merkitseviä kaikilla kolmella edellä mainitulla hyvinvoinnin osa-alueella, kun niitä tarkasteltiin iän mukaan: alle 50-vuotiaat arvioivat oman hyvinvointinsa huonommaksi kuin yli 50-vuotiaat. Tilamuodolla oli tilastollinen merkitsevyys sisäisten tekijöiden kohdalla: ne, joilla oli eläimiä tilalla arvioivat hyvinvointinsa huonommaksi, kuin ne joilla ei ollut eläimiä tilalla.
Kvalitatiivinen aineisto analysoitiin sisällönanalyysin perusteella. Tutkimuksessa tarkasteltiin sitä, mitkä tekijät lisäävät hyvinvointia koulutuksen, voimaantumisen ja unelmien näkökulmasta.. Koulutusta toivottiin niin yrittäjyyden kuin maatalouden osaamisenkin tiimoilta. Koulutustoiveissa näkyi myös tarve vertaisoppimisen ja hiljaisen tiedon hyödyntämiseen. Voimaannuttavaksi koettiin erilaiset positiiviset kokemukset (mm. isot elämäntapahtumat, hengellisyys, irtiotto arjesta), mutta myös vaikeudet, joista oli selvitty. Unelmat liittyivät sekä omaan elämään, toisten ihmisten (kuten lasten) elämään sekä yleisesti elämään maaseudulla.
Tutkimuksen perusteella maatalousyrittäjien hyvinvointi voidaan jäsentää teoreettiseksi kehäksi, joka koostuu sisäisestä, ympäröivästä ja ulkoisesta hyvinvoinnista. Sisäinen hyvinvointi sisältää psyykkiset, hengelliset ja kokemukselliset voimavarat. Ympäröivä hyvinvointi sisältää ihmissuhteet. Ulkoinen hyvinvointi taas koostuu mm. osaamisesta, taloudesta ja terveydestä.
ABSTRACT
The purpose of this study is to survey the well-being of Finnish farmers in Satakunta and Pirkanmaa in their own experience. For several years, many of the challenges faced by farmers have been discussed in public. Life makes it challenging that work and home are often in the same place. In addition, many bureaucratic issues pose a challenge.
The theoretical framework of this study is based on Erik Allardt's having, loving and being theory. In drawing up the questionnaire, various welfare and health guidelines and recommendations were also utilized. The survey was conducted in the welfare day of the Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto (MTK) in November 2017. The survey form contained both open questions and multiple-choice questions. The study was both qualitative and quantitative.
The quantitative data were analyzed on the basis of average rating. Respondents were asked to evaluate the areas of their own well-being on scale 1-10. From the total average of all respondents, three different sum variables were formed. These sum variables were external well-being, inner well-being and surrounding well-being. These averages were analyzed by gender, age, and farm type. The results were statistically significant in all three of the aforementioned areas of well-being when viewed by age: under 50-year-olds rated their own well-being worse than those over the age of 50. The farm type was statistically significant for internal stewards: those with animals on the farm estimated their welfare worse than those without animals on the farm.
The qualitative data were analyzed by content analysis. The study looked at what factors increase well-being from the point of view of education, empowerment, and dreams. The farmers wished to have education in both entrepreneurship and agricultural know-how. In training sessions, there was also a need to use peer learning and quiet information. Different positive experiences (including big life events, spirituality, and disengagement from everyday life) as well as difficulties that had been resolved were considered empowering. The dreams farmers had related both to their own lives, to the lives of other people (such as children), and to the general living in rural areas.
On the basis of this research, the welfare of famers can be structured into a theoretical circle which consists of internal, environmental and external well-being. Internal well-being includes psychological, spiritual and experiential resources. Surrounding well-being involves interpersonal relationships. External well-being, on the other hand, comprises competence, economy and health.