Svenskundervisning på svenska? : Studerandes uppfattningar om målspråksanvändningen på svensklektioner
Nyström, Nelli (2017)
2017
Pohjoismaisten kielten tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Scandinavian Languages
Viestintätieteiden tiedekunta - Faculty of Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-06-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201706151990
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201706151990
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee, minkälaisia käsityksiä opiskelijoilla on opettajan kielenkäytöstä ruotsin oppitunneilla. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää opiskelijoiden käsityksiä siitä, missä tilanteissa opettaja käyttää ruotsia ja missä tilanteissa suomea. Lisäksi tarkoituksena on selvittää, minkälaisia toiveita opiskelijoilla on opettajan kielenkäytöstä ja vastaavatko opettajan kielenkäyttö ja opiskelijoiden käsitykset toisiaan. Tutkimuksen taustana käsittelen kieltenopetuksen piirteitä: mitkä tekijät vaikuttavat kielenopetukseen ja miten kohdekieltä käytetään luokkahuoneessa.
Aineisto on kerätty kahdessa Pirkanmaan lukiossa. Kaksi lukioryhmää ja ryhmien opettajat osallistuivat tutkimukseen. Aineisto on kerätty käyttäen havainnointia, kyselylomaketta ja ryhmähaastattelua. Käytän havainnointia saadakseni käsityksen opettajan kielenkäytöstä. Kyselylomakkeella ja ryhmähaastatteluilla selvitän opiskelijoiden käsityksiä ja toiveita opettajan kielenkäytöstä. Sisällönanalyysin avulla selvitän, mitä yhtäläisyyksiä ja eroja opiskelijoiden vastauksissa tulee esiin. Materiaalista nousee tiettyjä kategorioita ja teemoja. Nämä kategoriat ja teemat muodostavat analyysin rakenteen. Pääkategoriat ovat opettajan kielenkäyttö, opiskelijoiden toiveet ja opiskelijoiden kielenkäyttö.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että opiskelijoiden käsitykset ja toiveet vastaavat pääasiassa opettajan kielenkäyttöä. Opettaja käyttää ruotsia rutiininomaisissa tilanteissa, kuten tervehtiessä tunnin alussa ja lopussa sekä yksinkertaisissa ohjeissa. Opettaja käyttää suomea esimerkiksi kieliopin opetuksessa, pidemmissä ohjeissa ja jos joku opiskelija ei ymmärrä, mitä opettaja on sanonut ruotsiksi. Opiskelijat ovat suurimmaksi osaksi tyytyväisiä opettajan kielenkäyttöön. Opiskelijat toivovat, että opettaja useammin toistaisi ruotsiksi sanotun asian myös suomeksi.
Aineisto on kerätty kahdessa Pirkanmaan lukiossa. Kaksi lukioryhmää ja ryhmien opettajat osallistuivat tutkimukseen. Aineisto on kerätty käyttäen havainnointia, kyselylomaketta ja ryhmähaastattelua. Käytän havainnointia saadakseni käsityksen opettajan kielenkäytöstä. Kyselylomakkeella ja ryhmähaastatteluilla selvitän opiskelijoiden käsityksiä ja toiveita opettajan kielenkäytöstä. Sisällönanalyysin avulla selvitän, mitä yhtäläisyyksiä ja eroja opiskelijoiden vastauksissa tulee esiin. Materiaalista nousee tiettyjä kategorioita ja teemoja. Nämä kategoriat ja teemat muodostavat analyysin rakenteen. Pääkategoriat ovat opettajan kielenkäyttö, opiskelijoiden toiveet ja opiskelijoiden kielenkäyttö.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että opiskelijoiden käsitykset ja toiveet vastaavat pääasiassa opettajan kielenkäyttöä. Opettaja käyttää ruotsia rutiininomaisissa tilanteissa, kuten tervehtiessä tunnin alussa ja lopussa sekä yksinkertaisissa ohjeissa. Opettaja käyttää suomea esimerkiksi kieliopin opetuksessa, pidemmissä ohjeissa ja jos joku opiskelija ei ymmärrä, mitä opettaja on sanonut ruotsiksi. Opiskelijat ovat suurimmaksi osaksi tyytyväisiä opettajan kielenkäyttöön. Opiskelijat toivovat, että opettaja useammin toistaisi ruotsiksi sanotun asian myös suomeksi.