Performanssi esteettisenä kokemuksena: Kohti esteettistä ei-ymmärtämistä
Säppi, Miia (2017)
Säppi, Miia
2017
Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Journalism and Communication
Viestintätieteiden tiedekunta - Faculty of Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-06-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201706151985
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201706151985
Tiivistelmä
Tutkimus tarkastelee performanssia esteettisenä kokemuksena. Esteettinen kokemus määritellään amerikkalaisen filosofin John Deweyn teoksen Taide kokemuksena (1934) pohjalta muista kokemuksista erottuvaksi kokemisen ja havaitsemisen tavaksi, jolla on yhteys taiteeseen. Performanssi taas ymmärretään tässä tutkimuksessa performanssitaiteen yksittäiseksi esitykseksi. Performanssitaiteen juuret ovat 1960-70 -luvuilla, mutta tutkijat, kuten RoseLee Goldberg, mieltävät sen yhdeksi avantgardistisen taiteen ilmentymäksi, joten sillä on yhtymäkohta esimerkiksi 1900-luvun vaihteen avantgardistisiin liikkeisiin.
Tutkimus kysyy, millainen performanssi on esteettisenä kokemuksena. Performanssitaiteen sekä esteettisen kokemuksen käsitteiden määrittelyn lisäksi tutkimuksessa on käytetty tutkimusmetodia, jossa eri alojen taiteilijat ilmaisevat katsojakokemustaan PERFO! -klubilla joulukuussa 2016. Kauhu-aiheisella klubilla nähtiin neljä esitystä, joista haastateltavat kertovat kokemuksiaan kolmivaiheisen aineistonkeruumenetelmän avulla. Aineistonkeruutapoina käytettiin miellekarttoja, ryhmähaastattelua sekä taiteen käsittely taiteella -tehtävää, jossa haastateltavat käsittelivät kokemustaan valitsemastaan esityksestä suunnittelemalla sen pohjalta oman erillisen taideteoksen.
Tutkimuksessa keskeiseksi nousee esteettisen ei-ymmärtämisen käsite, joka nähdään yhtenä esteettisessä kokemuksessa esiintyvänä ajattelun tapana. Esteettisellä ei-ymmärtämisellä tarkoitetaan idullaan olevaa ajatusta, jonka muotoutumiseen ei vielä löydetä sanoja, mutta jossa piilee oivalluksen siemen. Tutkimus esittää esteettisen ei-ymmärtämisen olevan luonnollinen olotila performanssitaiteessa etenkin performanssin prosessiluonteisuuden vuoksi. Performanssi voidaan mieltää tutkimusmenetelmänä, jossa oivallus muuntuu esitykseksi ja toisinpäin. Prosessin saumakohdissa esteettistä ei-ymmärtämistä kokevat niin taiteen tekijät kuin sen kokijat.
Tutkimus kysyy, millainen performanssi on esteettisenä kokemuksena. Performanssitaiteen sekä esteettisen kokemuksen käsitteiden määrittelyn lisäksi tutkimuksessa on käytetty tutkimusmetodia, jossa eri alojen taiteilijat ilmaisevat katsojakokemustaan PERFO! -klubilla joulukuussa 2016. Kauhu-aiheisella klubilla nähtiin neljä esitystä, joista haastateltavat kertovat kokemuksiaan kolmivaiheisen aineistonkeruumenetelmän avulla. Aineistonkeruutapoina käytettiin miellekarttoja, ryhmähaastattelua sekä taiteen käsittely taiteella -tehtävää, jossa haastateltavat käsittelivät kokemustaan valitsemastaan esityksestä suunnittelemalla sen pohjalta oman erillisen taideteoksen.
Tutkimuksessa keskeiseksi nousee esteettisen ei-ymmärtämisen käsite, joka nähdään yhtenä esteettisessä kokemuksessa esiintyvänä ajattelun tapana. Esteettisellä ei-ymmärtämisellä tarkoitetaan idullaan olevaa ajatusta, jonka muotoutumiseen ei vielä löydetä sanoja, mutta jossa piilee oivalluksen siemen. Tutkimus esittää esteettisen ei-ymmärtämisen olevan luonnollinen olotila performanssitaiteessa etenkin performanssin prosessiluonteisuuden vuoksi. Performanssi voidaan mieltää tutkimusmenetelmänä, jossa oivallus muuntuu esitykseksi ja toisinpäin. Prosessin saumakohdissa esteettistä ei-ymmärtämistä kokevat niin taiteen tekijät kuin sen kokijat.