Valinnanvapausmalli poliittisessa keskustelussa : Markkinamalli, mörökölli, Suomen malli, kuluautomaatti vai akilleenkantapää

Abstract

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on ollut eri hallituksien listalla jo vuodesta 2002 lähtien. Sipilän hallitus kävi hallituskiistan marraskuussa 2015, jonka tuloksena oli esitys sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseksi. Osana uudistusta valmistellaan valinnanvapauslainsäädäntö, jonka tarkoituksena on edistää sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden mahdollisuuksia valita palvelun tuottaja, parantaa palveluiden saatavuutta ja vahvistaa kustannusvaikuttavuutta. Valinnanvapauden lisääminen voidaan nähdä myös tavoitteena laajentaa markkinamekanismien käyttöä sosiaali- ja terveydenhuollossa, vaikka niiden toimivuudesta on hyvin vähän näyttöä. Uudistukselle on asetettu kunnianhimoiset ja osin ristiriitaiset tavoitteet kustannustehokkuudesta ja palveluiden parantumisesta.

Tässä Pro gradu tutkielmassa tarkastellaan miten valinnanvapaudesta keskustellaan, ja miten sitä puolustetaan ja vastustetaan. Tutkimuksen aineisto koostuu eduskunnassa vuosina 2015 ja 2017 käydyistä keskustelusta koskien valinnanvapauden lisäämistä uudistuksen myötä. Tutkimusaineiston analyysimenetelmänä käytettiin teema-analyysiä. Analyysissa keskeisiksi teemoiksi nousivat valinnanvapaus välineenä, valinnanvapauden vaikutukset, valinnanvapaus arvona ja uhkana sekä valinnanvapaus ihmisen arjessa. Tutkimustuloksia tarkasteltiin myös lainvalmisteluprosessin näkökulmasta.

Tutkimuksen tulosten mukaan valinnanvapaus käsitettiin monella eri tavalla ja sillä tavoitellaan erilaisia ja ristiriitaisia asioita. Poliittisen keskustelun keskiössä on ollut se kuka saa tuottaa palveluita, markkinoihin liittyvien sääntöjen rakentaminen ja niiden vaikutukset. Asiakkaan näkökulma ja yleinen arvokeskustelu on jäänyt vähemmälle.

Tutkimus tuotti tietoa valinnanvapausmallilla tavoitelluista asioista. Tulosten perusteella jatkotutkimusta tarvitaan valinnanvapauden toimivuudesta suomalaisessa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmässä päätöksenteon tueksi tulevaisuudessa. Lisää keskustelua ja tarkempaa tutkimusta tarvitaan myös erilaisista poliittista tavoitteista osana terveyspolitiikkaa, jotta voidaan tarkastella mitkä arvot ohjaavat järjestelmän ja yhteiskunnan uudistamista.