Vuorovaikutus Helsingin pormestariehdokkaiden Twitter-keskusteluissa kuntavaaleissa 2017
Helander, Daniel (2017)
2017
Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Journalism and Communication
Viestintätieteiden tiedekunta - Faculty of Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-06-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201706131972
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201706131972
Tiivistelmä
Sosiaalisen median keskeisimpänä piirteenä pidetään mahdollisuutta vuorovaikutukseen. Kuitenkin vaikuttaa siltä, että poliitikot eivät useimmiten hyödynnä tätä ominaisuutta sosiaalisen median käytössään. Suomessa poliitikkojen vuorovaikutusta sosiaalisessa mediassa ei ole vielä juurikaan tutkittu, joten tutkielma tuo lisää tietoa tähän aihepiirin. Kuntavaalit ovat tavallisesti olleet äänestäjiä lähimpänä, joten kuntavaaleissa vuorovaikutusta voi olla muita vaaleja enemmän. Helsingin vaalipiiri oli kuntavaaleissa 2017 erityisen kiinnostava, sillä vaalien jälkeen kaupunki siirtyi pormestarivetoiseen johtamismalliin.
Tutkielman tavoitteena oli tutkia, millaista vuorovaikutusta ehdokkaiden lähettämät viestit synnyttävät Twitterissä. Tutkielmassa tutkitaan, miten ehdokkaat osallistuvat keskusteluihin ja kuinka usein. Tutkielma antaa myös vastauksia siihen, keiden kanssa poliitikot käyvät keskusteluja Twitterissä ja keskustelevatko pormestariehdokkaat keskenään Twitterissä. Lisäksi tarkastellaan, millaiset viestit aiheeltaan ja tyyliltään synnyttävät vuorovaikutusta ja millaiset viestit leviävät Twitterissä. Aineisto koostuu 1054 pormestariehdokkaan twiitistä sekä 5388 viestistä, joissa heidät mainitaan. Aineistoa analysoitiin sekä laadullisesti että määrällisesti. Tutkimustulokset antavat lisätietoja siitä, minkälainen poliittinen viestintä herättää reaktioita Twitterissä Suomessa. Poliittista viestintää ja sosiaalista mediaa on Suomessa tutkittu verrattain vähän, ja tämä tutkielma tuo lisää tutkimustietoa alalle.
Tutkielman tulosten mukaan pormestariehdokkaat olivat vain vähän vuorovaikutuksessa keskenään tai äänestäjien kanssa. Poliitikoille Twitter on ensisijaisesti paikka ilmaista omia kantojaan tai tiedottaa kampanjatapahtumista. Ehdokkaiden twiitit luokiteltiin eri luokkiin, joista kannanotot ja tiedotukset olivat aineistossa yleisempiä. Kantaa ottavat twiitit myös keräsivät aineistossa eniten vastauksia ja muita reaktioita. Jotkut ehdokkaat osallistuivat keskusteluihin ja vastailivat kommentteihin toisia useammin. Nämä ehdokkaat olivat muita ehdokkaita nuorempia, joten voi olla että ikä selittää Twitter-viestinnän tyylejä. Twitter-viestintä vaikuttaa olevan samanlaista Suomessa kuin muualla Pohjoismaissa.
Tutkielman tavoitteena oli tutkia, millaista vuorovaikutusta ehdokkaiden lähettämät viestit synnyttävät Twitterissä. Tutkielmassa tutkitaan, miten ehdokkaat osallistuvat keskusteluihin ja kuinka usein. Tutkielma antaa myös vastauksia siihen, keiden kanssa poliitikot käyvät keskusteluja Twitterissä ja keskustelevatko pormestariehdokkaat keskenään Twitterissä. Lisäksi tarkastellaan, millaiset viestit aiheeltaan ja tyyliltään synnyttävät vuorovaikutusta ja millaiset viestit leviävät Twitterissä. Aineisto koostuu 1054 pormestariehdokkaan twiitistä sekä 5388 viestistä, joissa heidät mainitaan. Aineistoa analysoitiin sekä laadullisesti että määrällisesti. Tutkimustulokset antavat lisätietoja siitä, minkälainen poliittinen viestintä herättää reaktioita Twitterissä Suomessa. Poliittista viestintää ja sosiaalista mediaa on Suomessa tutkittu verrattain vähän, ja tämä tutkielma tuo lisää tutkimustietoa alalle.
Tutkielman tulosten mukaan pormestariehdokkaat olivat vain vähän vuorovaikutuksessa keskenään tai äänestäjien kanssa. Poliitikoille Twitter on ensisijaisesti paikka ilmaista omia kantojaan tai tiedottaa kampanjatapahtumista. Ehdokkaiden twiitit luokiteltiin eri luokkiin, joista kannanotot ja tiedotukset olivat aineistossa yleisempiä. Kantaa ottavat twiitit myös keräsivät aineistossa eniten vastauksia ja muita reaktioita. Jotkut ehdokkaat osallistuivat keskusteluihin ja vastailivat kommentteihin toisia useammin. Nämä ehdokkaat olivat muita ehdokkaita nuorempia, joten voi olla että ikä selittää Twitter-viestinnän tyylejä. Twitter-viestintä vaikuttaa olevan samanlaista Suomessa kuin muualla Pohjoismaissa.