Kimmoke-rannekkeella tuettu liikunta- ja kulttuuripalveluihin osallistuminen hyvinvoinnin edistäjänä : vaikutukset käyttäjien omiin kokemuksiin perustuen Turussa
Lainio-Peltola, Minna (2017)
2017
Hyvinvointipalvelujen järjestämisen maisteriohjelma - Master's Degree Programme in Human Services
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-05-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201706131966
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201706131966
Tiivistelmä
Suomalaisten terveys ja hyvinvointi ovat kehittyneet myönteisesti viime vuosikymmenten aikana. Kuitenkin sosioekonomiset terveyserot ovat kasvaneet ja suomalainen yhteiskunta on eriarvoisempi kuin koskaan aiemmin huolimatta erilaisista politiikkaohjelmiin sisältyneistä terveyserojen kaventamistavoitteista.
Tässä pro gradu -tutkielmassa hyvinvointi käsitetään pohjoismaisen hyvinvointitutkimusperinteen mukaisena. Tällöin hyvinvointi jaotellaan resursseihin perustuvaan eli objektiiviseen ja hyvinvoinnin kokemukseen perustuvaan eli subjektiiviseen hyvinvointiin. Tutkimuksessa mitataan subjektiivista hyvinvointia mm. koetun terveyden, yksinäisyyden ja elämänlaadun muutoksena.
Turkulaisten terveyserojen kaventamiseksi on kehitetty tiettyjä sosiaalitukia saaville kaikkein vähävaraisimmille suunnattu Kimmoke-ranneke. Rannekkeeseen oikeutettu henkilö voi ostaa puoli vuotta voimassa olevan edullisen rannekkeen, jolla voi päivittäin mm. käyttää kaupungin uimahalleja, kuntosaleja sekä vierailla museoissa. Lisäksi heitä voidaan kutsua tekstiviesteillä esimerkiksi konsertteihin, teatteriin sekä jääkiekko- ja jalkapallo-otteluihin.
Tässä tutkielmassa tehdään ns. retrospektiivisen tapaustutkimuksen keinoin arvio Kimmoke-rannekkeen käyttäjien hyvinvoinnin kokemuksista ennen ja jälkeen rannekkeen käyttöönoton, erityiskiinnostuksena liikunnan harrastamisen muutos. Lisäksi selvitetään, miten Kimmoke-ranneke toimii vähävaraisten liikunta- ja kulttuuripalveluihin osallistumisen mahdollistajana ja minkälaisia muita vaikutuksia on saatu käyttäjien omiin kokemuksiin perustuen. Voimassa olevia rannekkeita oli 1 058 tutkimushetkellä marraskuussa 2015.
Tutkimustulosten mukaan Kimmoke-rannekkeen käyttäjät olivat enimmäkseen keski-ikäisiä 31-50 vuotiaita naisia ja miehiä, jotka kuuluivat ansiotasoltaan hyvin pienituloisten kotitalouksiin. Vastaajat olivat erittäin tyytyväisiä rannekkeella tarjottuihin palveluihin. Jopa 89 % heistä koki saavansa apua erittäin tai melko paljon palveluihin osallistumisessa ja 85 % sai apua harrastus- ja virkistysmenoihinsa. Ranneke mahdollisti heille erittäin paljon liikunta- ja kulttuuripalveluihin osallistumista. Vastanneista 81 % oli lisännyt liikunnan harrastamistaan rannekkeen avulla ja 21 % lisännyt kulttuurin harrastamistaan. Eniten ranneketta käytettiin uimahalleissa ja kuntosaleilla. Rannekkeen käytön vaikutuksena 57 % koki terveydentilansa parantuneen, 46 % koki työ- ja toimintakykynsä parantuneen, 37 % sai apua yksinäisyyteensä ja jopa 28 % koki voineensa vähentää terveyspalvelujen käyttöä. Muutosten koettiin pitkälti johtuvan rannekkeesta ja sen antamista mahdollisuuksista.
Rannekkeella on ollut tulosten mukaan positiivista vaikutusta käyttäjien hyvinvoinnin kokemiseen ja rannekkeen voidaan todeta olevan merkittävä uudenlainen keino terveyserojen kaventamistavoitteiden toteutumiseksi. Rannekkeella aikaansaatujen merkittävien vaikutusten taloudellisia vaikutuksia olisi mielenkiintoista jatkossa tutkia.
ABSTRACT
Supporting participation with "the Kimmoke Wristband" to physical activity and cultural services in order to improve welfare : the experienced welfare impacts of users in the city of Turku
The overall status of health and well-being in Finland has improved over the past decades. However, health differences between socio-economic and other subgroups of the population are increasing and are bigger than ever before in Finland. In this thesis welfare is defined along the traditions of Nordic welfare research. Welfare is seen to consist of resource based objective welfare and experience based subjective welfare. In this thesis subjective welfare is being measured e.g. by experienced health, loneliness and change in the quality of life.
To tackle income based inequalities among the citizens of Turku, a practical innovation, "Kimmoke Wristband", was developed to offer physical activity and cultural services to the people in the weakest economic position. The wristband is aimed at citizens receiving certain social benefits, e.g. the unemployed and those in rehabilitation or who have low income for some other reason. A person, who is entitled to the "Kimmoke Wristband", can purchase it for a low cost for 6 months. The wristband holder can use sport facilities maintained by the city, e.g. swimming-halls and gyms, daily. In addition, the wristband holder can visit museums and they are invited via SMS e.g. to theatre, concerts, ice-hockey and football matches free of any extra charge.
This thesis is a retrospective case study. The purpose is to evaluate how the users of the "Kimmoke Wristband" experienced their welfare before and after using the wristband, focusing on the change in their physical activity. Also, the research asks how the wristband promotes physical activity and the use of cultural services by citizens with low income and what the other outcomes and impacts experienced by them are. A survey among users, 1 058 people, was done in November 2015.
According to the results of the survey, the users are mostly middle-aged 31-50 years old, women and men with very low income. They are overall very satisfied with the services offered by the "Kimmoke Wristband" which has enabled them to actually use the services. The changes experienced due to the wristband and the opportunities offered by it were reported as follows: up to 89 % reported it has contributed very or rather considerably to their participation in services and 85 % say that the wristband helped to manage their leisure time expenditures. Swimming halls and gyms were the most popular places to visit. 81 % of the users have increased their physical activity and 21 % have participated more in cultural activities. The most effective results are: 57 % of the users report improvements in their health status, 46 % say their work- and functional capacity is better, 37 % report their feelings of loneliness having decreased and up to 28 % have decreased their use of the health services.
Targeted and low-cost services for the people in a weak socio-economic position show effective results in increased health and well-being and tackle inequalities remarkably. It would be worthwhile to evaluate further also the economic benefits of the increases in health and well-being. Keywords: welfare, health, heath-inequalities, low income, participation, physical activity and cultural services
Tässä pro gradu -tutkielmassa hyvinvointi käsitetään pohjoismaisen hyvinvointitutkimusperinteen mukaisena. Tällöin hyvinvointi jaotellaan resursseihin perustuvaan eli objektiiviseen ja hyvinvoinnin kokemukseen perustuvaan eli subjektiiviseen hyvinvointiin. Tutkimuksessa mitataan subjektiivista hyvinvointia mm. koetun terveyden, yksinäisyyden ja elämänlaadun muutoksena.
Turkulaisten terveyserojen kaventamiseksi on kehitetty tiettyjä sosiaalitukia saaville kaikkein vähävaraisimmille suunnattu Kimmoke-ranneke. Rannekkeeseen oikeutettu henkilö voi ostaa puoli vuotta voimassa olevan edullisen rannekkeen, jolla voi päivittäin mm. käyttää kaupungin uimahalleja, kuntosaleja sekä vierailla museoissa. Lisäksi heitä voidaan kutsua tekstiviesteillä esimerkiksi konsertteihin, teatteriin sekä jääkiekko- ja jalkapallo-otteluihin.
Tässä tutkielmassa tehdään ns. retrospektiivisen tapaustutkimuksen keinoin arvio Kimmoke-rannekkeen käyttäjien hyvinvoinnin kokemuksista ennen ja jälkeen rannekkeen käyttöönoton, erityiskiinnostuksena liikunnan harrastamisen muutos. Lisäksi selvitetään, miten Kimmoke-ranneke toimii vähävaraisten liikunta- ja kulttuuripalveluihin osallistumisen mahdollistajana ja minkälaisia muita vaikutuksia on saatu käyttäjien omiin kokemuksiin perustuen. Voimassa olevia rannekkeita oli 1 058 tutkimushetkellä marraskuussa 2015.
Tutkimustulosten mukaan Kimmoke-rannekkeen käyttäjät olivat enimmäkseen keski-ikäisiä 31-50 vuotiaita naisia ja miehiä, jotka kuuluivat ansiotasoltaan hyvin pienituloisten kotitalouksiin. Vastaajat olivat erittäin tyytyväisiä rannekkeella tarjottuihin palveluihin. Jopa 89 % heistä koki saavansa apua erittäin tai melko paljon palveluihin osallistumisessa ja 85 % sai apua harrastus- ja virkistysmenoihinsa. Ranneke mahdollisti heille erittäin paljon liikunta- ja kulttuuripalveluihin osallistumista. Vastanneista 81 % oli lisännyt liikunnan harrastamistaan rannekkeen avulla ja 21 % lisännyt kulttuurin harrastamistaan. Eniten ranneketta käytettiin uimahalleissa ja kuntosaleilla. Rannekkeen käytön vaikutuksena 57 % koki terveydentilansa parantuneen, 46 % koki työ- ja toimintakykynsä parantuneen, 37 % sai apua yksinäisyyteensä ja jopa 28 % koki voineensa vähentää terveyspalvelujen käyttöä. Muutosten koettiin pitkälti johtuvan rannekkeesta ja sen antamista mahdollisuuksista.
Rannekkeella on ollut tulosten mukaan positiivista vaikutusta käyttäjien hyvinvoinnin kokemiseen ja rannekkeen voidaan todeta olevan merkittävä uudenlainen keino terveyserojen kaventamistavoitteiden toteutumiseksi. Rannekkeella aikaansaatujen merkittävien vaikutusten taloudellisia vaikutuksia olisi mielenkiintoista jatkossa tutkia.
ABSTRACT
Supporting participation with "the Kimmoke Wristband" to physical activity and cultural services in order to improve welfare : the experienced welfare impacts of users in the city of Turku
The overall status of health and well-being in Finland has improved over the past decades. However, health differences between socio-economic and other subgroups of the population are increasing and are bigger than ever before in Finland. In this thesis welfare is defined along the traditions of Nordic welfare research. Welfare is seen to consist of resource based objective welfare and experience based subjective welfare. In this thesis subjective welfare is being measured e.g. by experienced health, loneliness and change in the quality of life.
To tackle income based inequalities among the citizens of Turku, a practical innovation, "Kimmoke Wristband", was developed to offer physical activity and cultural services to the people in the weakest economic position. The wristband is aimed at citizens receiving certain social benefits, e.g. the unemployed and those in rehabilitation or who have low income for some other reason. A person, who is entitled to the "Kimmoke Wristband", can purchase it for a low cost for 6 months. The wristband holder can use sport facilities maintained by the city, e.g. swimming-halls and gyms, daily. In addition, the wristband holder can visit museums and they are invited via SMS e.g. to theatre, concerts, ice-hockey and football matches free of any extra charge.
This thesis is a retrospective case study. The purpose is to evaluate how the users of the "Kimmoke Wristband" experienced their welfare before and after using the wristband, focusing on the change in their physical activity. Also, the research asks how the wristband promotes physical activity and the use of cultural services by citizens with low income and what the other outcomes and impacts experienced by them are. A survey among users, 1 058 people, was done in November 2015.
According to the results of the survey, the users are mostly middle-aged 31-50 years old, women and men with very low income. They are overall very satisfied with the services offered by the "Kimmoke Wristband" which has enabled them to actually use the services. The changes experienced due to the wristband and the opportunities offered by it were reported as follows: up to 89 % reported it has contributed very or rather considerably to their participation in services and 85 % say that the wristband helped to manage their leisure time expenditures. Swimming halls and gyms were the most popular places to visit. 81 % of the users have increased their physical activity and 21 % have participated more in cultural activities. The most effective results are: 57 % of the users report improvements in their health status, 46 % say their work- and functional capacity is better, 37 % report their feelings of loneliness having decreased and up to 28 % have decreased their use of the health services.
Targeted and low-cost services for the people in a weak socio-economic position show effective results in increased health and well-being and tackle inequalities remarkably. It would be worthwhile to evaluate further also the economic benefits of the increases in health and well-being. Keywords: welfare, health, heath-inequalities, low income, participation, physical activity and cultural services