Aleksis Kiven kirjailijakuva lukion oppikirjasarjoissa Äidinkieli ja kirjallisuus ja Särmä. Suomen kieli ja kirjallisuus

Abstract

Tutkielmani aiheena on Aleksis Kiven (1834-1872) kirjailijakuva lukion oppikirjasarjoissa Äidinkieli ja kirjallisuus (2009, WSOY) ja Särmä. Suomen kieli ja kirjallisuus (2012, Otava). Sovellan reseptiotutkimusta ja aiempaa kirjailijakuvatutkimusta, joiden avulla hahmottelen oppikirjakuvan käsitettä. Oppikirjakuvien tutkiminen on tärkeää, koska niillä on vaikutusta ajan yleiseen mielikuvaan Kivestä ja hänen teoksistaan.

Tutkin Kiven oppikirjakuvaa keskittymällä siihen, miten Kiven elämää, tuotantoa ja kirjallisuushistoriallista merkitystä oppikirjoissa käsitellään. Hypoteesinani on, että Kiven elämällä on Kiven elämäkerrallisen tutkimusperinteen ja oppikirjojen hitauden takia edelleen vahva osuus oppikirjakuvissa, vaikka koulun kirjallisuudenopetus painottaakin tekstianalyysia. Kiven tuotannon käsittelyssä hypoteesini on, etteivät oppikirjat uudista Kivi-kaanonia. Kiven kirjallisuushistoriallista merkitystä koskevan tutkimuskysymykseni hypoteesina puolestaan on, etteivät oppikirjat riittävästi kuvaa Kiven tuotannon kirjallisuushistoriallisesti selittyviä seikkoja, vaan käsittelevät niitä joko opiskelijan oman lukukokemuksen tai muun kronosentrisen tulkinnan avulla.

Käytän tutkielmassani menetelmänä vertailevaa tutkimusotetta, jossa oppikirjojen Kivi-lausumia verrataan sekä oppikirjojen omiin rakentumisperiaatteisiin että kirjallisuustieteen tutkimuksiin Kivestä.

Työni paljastaa, kuinka erilaisia Kivi-kuvia tutkimani oppikirjat rakentavat. Kiven elämän käsittelyä koskeva hypoteesini ei aivan pidä paikkaansa, sillä tarkastelemani oppikirjat eroavat siinä, millaisen merkityksen ne antavat Kiven elämälle Kivi-kuvassaan. Kumpikaan oppikirjasarja ei kuitenkaan suhtaudu kriittisesti Kiven elämästä annettuun kuvaan. Kiven tuotantoa oppikirjat käsittelevät tuotannon valikoinnin kannalta samansuuntaisesti, joskin Äidinkieli ja kirjallisuus ottaa esille Kiven lyriikkaa ja pyrkii luomaan Leasta nykyaikaan sopivan mielikuvan, mutta eroja on siinä, millaisen merkityksen oppikirjat antavat Kiven teoksille Kiven kirjailijakuvassa. Teosten käsittelyssä tekstianalyysi Kiven teoksista ei aina vastaa tutkimusta, ja muita Kiveen liittyviä aineistoja referoidaan oppikirjoissa jonkin verran jopa virheellisesti. Kiven kirjallisuushistoriallisen merkityksen selittämisessä oppikirjat keskittyvät eri asioihin, mutta ne eivät kokonaisuudessaan tarjoa riittävästi tietoa esimerkiksi Kiven aihe- tai lajihistoriallisesta merkityksestä ja ne kannustavat opiskelijaa tulkitsemaan tällaisia seikkoja hypoteesini mukaisesti tämän omasta lukukokemuksesta käsin.

Jatkotutkimuskysymyksiksi ehdotan työssäni uuden opetussuunnitelman mukaisten oppikirjojen Kivi-kuvien tutkimista ja mahdollista muutosta verrattuna tässä tutkielmassa saamiini tuloksiin.