Vuoden 2000 perustuslain muutoksen vaikutus tasavallan presidentin asemaan
Salin, Ilari (2017)
2017
Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Politics
Johtamiskorkeakoulu - Faculty of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-06-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201706121949
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201706121949
Tiivistelmä
Tutkielman aiheena on vuoden 2000 perustuslain muutoksen vaikutus tasavallan presidentin asemaan. Tässä tutkielmassa tutkitaan tämän perustuslain muutoksen vaikutusta tasavallan presidentin asemaan. Huomio kohdistuu presidentin päätöksentekojärjestelmään sisä- ja ulkopolitiikassa sekä hallituksen muodostukseen ja presidentin vaalitapaan. Viitekehyksenä on presidentin asema ja perustuslaki. Käsiteltävänä on perustuslain muutosta edeltäneiden presidenttien toiminta. Erityistä huomiota saa Urho Kekkosen presidenttikausi. Vuoden 2000 perustuslain voimassaoloaikaa kuvataan Tarja Halosen presidenttiajalla. Tutkielmaa kirkastetaan katsauksella vuoden 2000 perustuslain tutkielmalle keskeisiin kohtiin. Tässä tutkielmassa yhdistyy perustuslaki ja historiallinen ulottuvuus.
Tässä laadullisessa tutkielmassa metodina on historiallinen analyysi. Tarkoitus on verrata presidentti Tarja Halosen edeltäjien politiikkaa Halosen politiikkaan historiallisena kehityksenä. Kuitenkin presidentti Kekkosen kautta vertaillaan syynä perustuslain uudistukselle.
Presidentin valtaa on rajoitettu vuoden 2000 perustuslain myötä erityisesti sisäpolitiikassa. Nyt presidentin valta painottuu lähinnä EU-politiikan ulkopuoliseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Valtaa on siirretty valtioneuvostolle ja pääministerille, joka on noussut presidenttiä merkittävämmäksi päätöksentekijäksi esimerkiksi hallitusta muodostettaessa. Kuitenkaan Tarja Halosen presidenttikaudella presidentti ei ollut kokonaan ilman valtaoikeuksia. Halonen olikin korostanut haluavansa pitää kiinni erityisesti presidentin ulkopoliittisista valtaoikeuksista. Presidentin valta on vähentynyt huomattavasti Kekkosen suurista valtaoikeuksista. Päädyin siihen, että vuoden 2000 perustuslaki toimii normaalioloissa, mutta kriisin sattuessa sen toimivuus olisi kyseenalaista. Viisaampaa olisi ollut karsia presidentiltä liiallinen valta ja jättää kohtuullinen valta, mutta se ei riittänyt hanketta johtaneelle eduskunnalle.
Tässä laadullisessa tutkielmassa metodina on historiallinen analyysi. Tarkoitus on verrata presidentti Tarja Halosen edeltäjien politiikkaa Halosen politiikkaan historiallisena kehityksenä. Kuitenkin presidentti Kekkosen kautta vertaillaan syynä perustuslain uudistukselle.
Presidentin valtaa on rajoitettu vuoden 2000 perustuslain myötä erityisesti sisäpolitiikassa. Nyt presidentin valta painottuu lähinnä EU-politiikan ulkopuoliseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Valtaa on siirretty valtioneuvostolle ja pääministerille, joka on noussut presidenttiä merkittävämmäksi päätöksentekijäksi esimerkiksi hallitusta muodostettaessa. Kuitenkaan Tarja Halosen presidenttikaudella presidentti ei ollut kokonaan ilman valtaoikeuksia. Halonen olikin korostanut haluavansa pitää kiinni erityisesti presidentin ulkopoliittisista valtaoikeuksista. Presidentin valta on vähentynyt huomattavasti Kekkosen suurista valtaoikeuksista. Päädyin siihen, että vuoden 2000 perustuslaki toimii normaalioloissa, mutta kriisin sattuessa sen toimivuus olisi kyseenalaista. Viisaampaa olisi ollut karsia presidentiltä liiallinen valta ja jättää kohtuullinen valta, mutta se ei riittänyt hanketta johtaneelle eduskunnalle.