Kiertävät tunteet, sukupuoli ja rodullistaminen rajojen sulkemista vaativissa mielenosoituksissa

Abstract

Tutkin tässä työssä tunteiden roolia turvapaikanhakijoiden tuloa vastustavien, itseään "maahanmuuttokriittisiksi" kutsuvien ryhmittymien mielenosoituksissa. Seuraan Sara Ahmedia (2014 [2004]) käsitteellistäessäni tunteet relationaalisiksi, yksilöiden ja merkkien välillä kiertäviksi ja kohteitaan tuottaviksi. Tutkimuskysymykseni ovat: Millaiseksi kuva turvapaikanhakijoista muodostetaan mielenosoitusten puheissa? Kuinka tunteet osallistuvat turvapaikanhakijan figuurin rakentamiseen ja kuinka ne kutsuvat suhtautumaan turvapaikanhakijoihin? Kiinnitän tekstien emotiivisuuden lisäksi huomioni myös siihen, mitä puhuja ja yleisö ilmaisevat ulospäin puheiden aikana. Lähestyn aineistoani feministisen nationalismintutkimuksen sekä rodullistamisen tutkimuksen suunnilta.

Pyrin tutkimuksessani tuottamaan tietoa siitä, kuinka tunteet toimivat ulkomaalaisvastaisessa puheessa. Käytän aineistonani kenttäpäiväkirjoja ja videotallenteita kolmesta mielenosoitusksesta. Analyysimenetelmänä sovellan retorista analyysia (Perelman 2008 [1982]) ja yhdistän sitä Sara Ahmedin lähilukunsa apuna hyödyntämiin käsitteisiin. Analyysin tukena aineistoa on käsitelty myös laadullisen sisällönanalyysin kautta.

Tutkimukseni perusteella Suomeen tulleen turvapaikanhakijan figuuri sukupuolittuu puheessa. Turvapaikanhakijoista puhutaan pääasiassa uhkaavina nuorina muslimimiehinä. Tähän liittyen mielenosoituksissa nostetaan esiin (valkoisten) suomalaisten miesten maanpuolustukseen vertautuva tehtävä suojella suomalaisia naisia rodullistetuilta Toisilta. Välillä puheista käy hyvin selväksi, että se mitä vastustetaaan ei ole turvapaikanhakijan tulo, vaan islam, joka puheissa kuvitellaan monoliittiseksi, autoritaariseksi ja alistavksi kulttuuriksi, johon turvapaikanhakijat erottamattomasti sidotaan.

Tunteiden tasolla mielenosoituksissa puhutaan usein sekaisin salafiittijihadisteista, turvapaikanhakijoista sekä rodullistetuista maahanmuuttajista, minkä seurauksena turvapaikanhakijoihin kohdistettu epäluulo leviää laajemmalle. Sama liukuminen voimistaa muita turvapaikanhakijoihin liitettyjä tunteita, kuten pelkoa. Erottamalla ja yhdistämällä turvapaikanhakijoita tiettyjen kohteiden kanssa mielenosoitusten puheissa, heidän esitetään olevan epäluotettavia ja vihamielisiä. Tällä pyritään oikeuttamaan puheiden esiin kutsumat turvapaikanhakijoihin kohdistetut negatiiviset tunteet. Puheissa erotetaan aina jossain toisaalla olevat "oikeasti" turvapaikkaa tarvitsevat Suomeen tulleista miehistä, joihin negatiiviset määreet kohdistetaan.

Suomalaisuutta määritellään, ylistetään ja alleviivataan jatkuvasti turvapaikanhakijoiden kulttuuri(e)n nimellä kulkevaa islamia vasten. Valkoisuus näyttäytyy tässä monikulttuurisuuden uhkaamaassa suomalaisuudessa olennaisena osana. Mielenosoitusten puheissa laitetaan liikkeelle pelkoa, inhoa, ja välillä myös vihaa, vetoamalla yleisön patrioottiseen rakkauteen suomalaisuutta kohtaan.

ABSTRACT Circulating emotions, gender and racialization in public demonstrations for closing the Finnish borders from asylum seekers

This study focuses on the role of emotions in the speeches of the self-styled "migration critical" public demonstrations, demanding that Finland refuses entry from any asylum seekers arriving in Finland and deports those already arrived. I follow Sara Ahmed (2014 [2004]) in conceptualizing emotions as relational, circulating between individuals and signs and as constructing their objects. My research questions are as follows: How do the protests construct the figure of the asylum seeker? How are emotions evoked in constructing the figure of the asylum seeker? Besides the 'emotivity' of texts, I also investigate what is being performed by the audience and the speakers during the demonstrations. Feminist research on nationalism and studies concerning racialization provide the context for this research.

The purpose of this study is to shed light upon how emotions participate in xenophobic talk. My data consists of filed diaries and video recordings from three demonstations. As for methods, I apply rhetorical analysis (Perelman 2008 [1982]) and combine it with concepts utilized by Sara Ahmed in her close readings. I also use qualitative content analysis to complement the analysis.

In the demonstrations, the figure of the asylum seeker is gendered. When talking about people who have come to Finland, the asylum seeker takes the shape of a threatening young Muslim man. The idea of (white) Finnish men "protecting" the Finnish women from racialized Others as their national duty circulates in the protests. From time to time, it becomes visible that what the protests oppose, is not asylum seekers per se, but 'Islam-as-culture' which is imagined as monolithic, authoritarian and repressive. Islam is also portrayed as an inseparable characteristic of the asylum seeker.

In the speeches, the categories of salafite jihadist, asylum seeker and racialized migrant become mixed up with each other. This works to spread suspicion upon a larger group of people and intensify emotions such as fear. By constructing the asylum seekers as untrustworthy and hateful via various associations and dissociations, the speeches aim to justify the negative emotions they evoke, directed at the figure of the asylum seeker. The speeches make the distinction in between those who are thought of as actually needing an asylum - always located elsewhere - and the asylum seekers that have come to Finland. The negative emotions are directed towards the latter.

Finnishness is constantly re-defined, praised and contrasted against the asylum seekers' culture(s), which takes the shape of Islam. Whiteness appears to be an inexorable part of this Finnishness and is seen as being under the threat of multiculturalism. The protests seek to mobilize negative emotions of fear, despise and sometimes also hate, by appealing to the audience's patriotic love towards Finnishness.