Valtion vesienhoitoavustusten vaikuttavuus : Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen myöntämät vesienhoitoavustukset ja niillä toteutetut vesistöjen kunnostus- ja hoitohankkeet avustusten saajien näkökulmasta
Lehmuskoski, Taina (2017)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
Lehmuskoski, Taina
2017
Hallintotieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Administrative Studies
Johtamiskorkeakoulu - Faculty of Management
Hyväksymispäivämäärä
2017-05-31
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201706121935
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201706121935
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen vuosina 2012-2015 myöntämien ympäristöministeriön alaisten vesienhoitoavustusten ja niillä toteutettujen vesienhoito- sekä kunnostushankkeiden vaikuttavuutta sekä avustusprosessia avustusten saajien näkökulmasta. Tutkimus pohjaa avustusten saajien näkemyksiin ja kokemuksiin avustuksilla toteuttamistaan vesistöjen kunnostushankkeista sekä avustusprosessin toimivuudesta. Monimetodianalyysi, mahdollistava politiikka-analyysi, teoriat kohderyhmille suunnattujen instrumenttien sekä hallinnon tarkastelusta ja vaikuttavuuden mahdollistamisesta, ohjaavat tämän tutkimuksen metodologista otetta. Pääaineistona toimivat avustusten saajilta haastatteluin sekä kyselylomakkein kerätyt näkemykset. Tutkimusta varten on pohjamateriaalina tarkasteltu ELY-keskuksen avustuspäätöksiä, vesienhoidon toimenpideohjelmia ensimmäisellä ja toisella hoitokaudella kohdevesistöjen osalta sekä ympäristöministeriön momentin -61 (entinen -77) määrärahojen kohdennusta.
Tarkastelluista avustusten saajista, ja näin kunnostushankkeiden toteuttajista, suurin osa on osakaskuntia sekä yhdistyksiä. Nämä pienimuotoisemmat paikalliset toimijat ovat suurin kohderyhmä tarkasteluvuosien vesienhoitoavustuksissa. ELY-keskuksen myöntämät vesienhoitoavustukset ovat tarkasteluvuosina keskimäärin 5000 euron luokkaa ja kohdentuvat kokonaiskustannuksiltaan keskimäärin noin muutaman kymmenentuhannen euron hankkeille. Pienemmillä avustuksilla on pääosin toteutettu vesikasvillisuuden niittoa sekä hoito- tai poistokalastusta, millä on pyritty parantamaan vesistön ekologista tilaa sekä virkistyskäyttömahdollisuuksia. Vesienhoitoavustukset nähtiinkin paitsi ekologisen tilan parantamishankkeiden rahoitusmuotona, myös hyvän ekologisen tilan säilyttämiseen tähtäävissä hankkeissa olennaisena, mihin muun rahoituksen osalta ei nähty olevan mahdollisuutta. Vaikuttavuudeltaan vesienhoitoavustukset koetaan kaikkien avustusten saajien, niin osakaskuntien, yhdistysten että kuntien, kannalta merkittävänä tekijänä kunnostushankkeisiin ryhtymisessä. Tehdyillä toimenpiteillä koetaan olleen vaikutusta erityisesti vesistöjen virkistyskäyttömahdollisuuksien parantumiseen.
Ympäristöhallinnon monitoimijuus, vesienhoidon tavoitteet sekä rajalliset määrärahat edellyttävät vesienhoitoavustusten toimivuutta. Vesienhoitoavustuksia suunnataan ELY-keskuksen toimesta pääosin vesienhoidon toimenpideohjelmien mukaisiin toimiin, jolloin olennaista on kansallisten vesienhoidon tavoitteiden ja paikallistoiminnan mahdollisuuksien kohtaaminen. Vesienhoitoavustusten kohdentaminen tulee jatkossa aluehallintouudistuksen myötä muuttumaan, ja myös jatkon kannalta määrärahojen tehokas kohdentaminen soveltuville hankkeille sekä avustusprosessin sujuvuus, tulee olemaan lähtökohtana tulokselliselle avustuspolitiikalle. Avustusprosessin kehittämisessä on näin hyvä ottaa harkintaan kohderyhmätarkastelu, tiedottamisen kehittäminen sekä maksatusprosessiin liittyvät tekijät. Prosessin toimivuuteen sekä kohderyhmien lähtökohtiin liittyvät tarkastelut ovat olennaisia toteutuksen ollessa pienempien yhdistysten sekä muiden toimijoiden vastuulla. Pienilläkin vesienhoitoavustuksilla pystytään vaikuttamaan hankkeiden toteutettavuuteen sekä vesistöjen virkistyskäyttömahdollisuuksien parantumiseen.
Tarkastelluista avustusten saajista, ja näin kunnostushankkeiden toteuttajista, suurin osa on osakaskuntia sekä yhdistyksiä. Nämä pienimuotoisemmat paikalliset toimijat ovat suurin kohderyhmä tarkasteluvuosien vesienhoitoavustuksissa. ELY-keskuksen myöntämät vesienhoitoavustukset ovat tarkasteluvuosina keskimäärin 5000 euron luokkaa ja kohdentuvat kokonaiskustannuksiltaan keskimäärin noin muutaman kymmenentuhannen euron hankkeille. Pienemmillä avustuksilla on pääosin toteutettu vesikasvillisuuden niittoa sekä hoito- tai poistokalastusta, millä on pyritty parantamaan vesistön ekologista tilaa sekä virkistyskäyttömahdollisuuksia. Vesienhoitoavustukset nähtiinkin paitsi ekologisen tilan parantamishankkeiden rahoitusmuotona, myös hyvän ekologisen tilan säilyttämiseen tähtäävissä hankkeissa olennaisena, mihin muun rahoituksen osalta ei nähty olevan mahdollisuutta. Vaikuttavuudeltaan vesienhoitoavustukset koetaan kaikkien avustusten saajien, niin osakaskuntien, yhdistysten että kuntien, kannalta merkittävänä tekijänä kunnostushankkeisiin ryhtymisessä. Tehdyillä toimenpiteillä koetaan olleen vaikutusta erityisesti vesistöjen virkistyskäyttömahdollisuuksien parantumiseen.
Ympäristöhallinnon monitoimijuus, vesienhoidon tavoitteet sekä rajalliset määrärahat edellyttävät vesienhoitoavustusten toimivuutta. Vesienhoitoavustuksia suunnataan ELY-keskuksen toimesta pääosin vesienhoidon toimenpideohjelmien mukaisiin toimiin, jolloin olennaista on kansallisten vesienhoidon tavoitteiden ja paikallistoiminnan mahdollisuuksien kohtaaminen. Vesienhoitoavustusten kohdentaminen tulee jatkossa aluehallintouudistuksen myötä muuttumaan, ja myös jatkon kannalta määrärahojen tehokas kohdentaminen soveltuville hankkeille sekä avustusprosessin sujuvuus, tulee olemaan lähtökohtana tulokselliselle avustuspolitiikalle. Avustusprosessin kehittämisessä on näin hyvä ottaa harkintaan kohderyhmätarkastelu, tiedottamisen kehittäminen sekä maksatusprosessiin liittyvät tekijät. Prosessin toimivuuteen sekä kohderyhmien lähtökohtiin liittyvät tarkastelut ovat olennaisia toteutuksen ollessa pienempien yhdistysten sekä muiden toimijoiden vastuulla. Pienilläkin vesienhoitoavustuksilla pystytään vaikuttamaan hankkeiden toteutettavuuteen sekä vesistöjen virkistyskäyttömahdollisuuksien parantumiseen.