Miten raitiotie suunnitellaan? : ontologian politiikka Tampereen moninaisessa raitiotiehankkeessa

Abstract

Tutkielmassa tarkastelen Tampereen raitiotiehankkeen suunnitteluprosessia. Hahmotan hankkeen moniaineksisena ja moninaisena kollektiivina, jonka lopullinen muoto ei ole ennalta määrätty. Tutkin sitä, miten raitiotiehanketta koostetaan asteittain todellisemmaksi arkisessa suunnittelutyössä, miten raitiotiehankkeen eri toimijoiden todellisuuksia koordinoidaan yhteensopiviksi ja miten raitiotien reitti on muodostettu ja perusteltu suunnitteluprosessissa.

Joukkoliikennehankkeita suunniteltaessa määritellään aina myös sitä, mitkä ovat kaupungin keskeiset alueet ja missä sen rajat menevät. Tällöin arjessa helposti selviöinä pidetyt tieverkostot menettävät itsestäänselvän statuksensa. Tampereen raitiotiehankkeen suunnittelu on pyrkimys kääntää tieverkosto uudenlaiseen muotoon, jolloin sen tutkimisen avulla on mahdollista vastata siihen, millaista kaupunkia raitiotiesuunnittelussa tehdään.

Teoreettinen viitekehykseni on yhdistelmä tieteen- ja teknologian tutkimusta, uusmaterialistista sosiologiaa sekä kaupunkitutkimusta. Konkreettisesti tutkielman kulkua ohjaa ontologian politiikkaan kiinnittyvä lähestymistapa, suunniteltavuuden käsite (plan-ability) ja kiinnostus raitiotiehankkeen koostamiseen (enactment) erilaisten käytäntöjen avulla. Tutkimusstrategiana toimii tapaustutkimus ja menetelmänä teoreettisesti informoitu, aineistopainotteinen lähiluku. Aineisto koostuu pääosin raitiotiehankkeen parissa työskentelevien haastatteluista (12 kpl). Niiden lisäksi analysoin myös raitiotiehankkeessa tuotettuja materiaaleja, havainnointimuistiinpanojani sekä raitiotiehankkeeseen liittyvää uutisointia.

Tutkielman tulos on kuvaus siitä, miten raitiotietä suunniteltiin Tampereella arkisessa suunnittelutyössä. Suunnittelun kuluessa raitiotie kytkettiin tiukasti yhteen kaupungin kehittämisen kanssa, mikä ilmeni esimerkiksi reittivalintojen perustelussa. Olennaista raitiotiekollektiivin toiminnassa oli myös se, että suunnitteluprosessi pidettiin moniäänisenä ja -aineksisena. Vuorovaikutteinen ja joustava, allianssilogiikkaan nojaava työskentely oli keskeisessä roolissa monimutkaisen raitiotiehankkeen hallinnassa samoin kuin materiaaliset käytännöt: esimerkiksi raitiotien kääntäminen havainnekuviksi ja kirjautuminen post-it-lapuille. Raitiotien moninainen todellisuus kavennettiin nyt toteutumassa olevaksi hankkeeksi: prosessin kuluessa joitain ulottuuksia rajattiin ulkopuolelle, toisia otettiin mukaan. Tätä toimintaa tutkielmani pyrkii kuvaamaan.

ABSTRACT How to plan a tramway? : politics of ontology in a tramway project multiple in Tampere

In my thesis, I examine the planning process of Tampere tramway. I approach the project as a socio-material, multiple collective, the final shape of which is not predetermined. I explore how the tramway project is gradually enacted in everyday planning, how the different realities between actors involved in the project are coordinated and how the route of the tramway has been formed and justified in the planning process.

Planning public transportation projects is always entwined with defining which are the central areas of the city and where the city's borders lie. This is when road networks, often taken for granted, lose their self-evident status. The planning of Tampere tramway is an effort to reshape the road networks, which means that researching it provides opportunities to see what kind of city is being made in tramway planning.

My theoretical framework is a combination of science- and technology studies, neo-material sociology and urban studies. The analysis is guided by the politics of ontology, the concept of plan-ability and an interest in how the tramway is enacted through different practices. My research strategy is a case study and I employ theoretically informed, data orientated close reading as my method. The data includes 12 interviews conducted with people working in the tramway project. In addition to this, I also analyse the materials produced within the tramway project, my field notes and news concerning the project.

The result of this study is a description of how the tramway was planned in Tampere, through everyday work. During the planning, the tramway was interwoven tightly with how the city will be developed, which was expressed for example in justifications for the route. It was also essential for the activities of the tramway collective to keep the planning process multivoiced and multimaterial. Central to managing the complex tramway project were many material practices - such as translating the tramway as illustrations and inscribing it on post-it-notes - as well as interactive and flexible work, which relied on the logic of the alliance. The multiple reality of the tramway was narrowed down to the tramway currently under construction. During the process, some realities were pushed outside, others were brought in. These activities of inclusion and exclusion are what my thesis aims to describe.