The Many Faces of Power : The Portrayal of Hegemony in Fight Club by Chuck Palahniuk and American Psycho by Bret Easton Ellis
Pihlajaniemi, Nella (2017)
2017
Englannin kielen, kirjallisuuden ja kääntämisen tutkinto-ohjelma - DP in English Language, Literature and Translation
Viestintätieteiden tiedekunta - Faculty of Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-05-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201706101912
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201706101912
Tiivistelmä
Tutkimus käsittelee hegemoniaa Chuck Palahniukin romaanissa Fight Club (1996) ja Bret Easton Ellisin romaanissa American Psycho (1991). Teoksien tapahtumat sijoittuvat 1980- ja 1990-luvun Yhdysvaltoihin ja kapitalismin vaikutus on molemmissa vahvasti läsnä. Ensimmäinen tutkimuksen tavoitteista on selvittää tapoja, joilla yritykset käyttävät kapitalismia hyödykseen ohjaillakseen ihmisten ostokäyttäytymistä. Toinen tavoite on selvittää, kuinka ihmiset kapinoivat yrityksiä ja kapitalismia vastaan, ja viimeinen tavoite keskittyy niihin vallankäytön muotoihin, joilla ihmiset ohjailevat toisiaan yhteiskunnan sisällä.
Tutkimusaineistona on käytetty kahta edellä mainittua teosta. Teoriakäsitteet, joita on sovellettu romaanien analyysiin, ovat kulttuurihegemonia ja kapitalistinen hegemonia, hegemoninen maskuliinisuus ja vastahegemonia.
Analyysin lopputulos on, että yritykset luovat kuluttajille tarpeita, joita heidän tuotteensa sitten tyydyttävät, ja saavat näin kuluttajat kuluttamaan entistä enemmän. Mainosten avulla he myös saavat kuluttajat uskomaan, että vain kuluttamalla voi olla onnellinen, ja vain tavaroiden avulla ihminen voi näyttää oman arvonsa yhteiskunnan silmissä.
American Psychon päähenkilö, Patrick Bateman, ei yhdistä omia ongelmiaan ja kapitalismia toisiinsa, mutta Fight Clubin päähenkilö sen sijaan ryhtyy kapinoimaan kapitalismia ja kulutusyhteiskuntaa vastaan perustamansa organisaation avulla. Lopulta hän kuitenkin joutuu taas pettymään, eikä kumpikaan ääripää, kapitalismi tai sen täydellinen hylkääminen, tuota hänelle tyydytystä.
Molemmilla päähenkilöillä on vaikeuksia solmia pysyviä ihmissuhteita, sillä hyödykkeet ovat syrjäyttäneet ihmiskontaktit heidän elämässään. Bateman noudattaa hegemonisen maskuliinisuuden periaatteita ja pyrkii alistamaan ihmisiä, joita hän ei koe vertaisinaan, kuten naisia tai kodittomia. Fight Clubin päähenkilön hegemoninen maskuliinisuus taas ilmenee väkivaltaisessa käytöksessä muita miehiä kohtaan. Hän kuitenkin löytää itselleen toimivan ihmissuhteen romaanin lopussa, kun taas Bateman on kykenemätön muuttamaan tapojaan. Kapitalistisella hegemonialla on selvästi negatiivinen vaikutus molempien päähenkilöiden elämään.
Tutkimusaineistona on käytetty kahta edellä mainittua teosta. Teoriakäsitteet, joita on sovellettu romaanien analyysiin, ovat kulttuurihegemonia ja kapitalistinen hegemonia, hegemoninen maskuliinisuus ja vastahegemonia.
Analyysin lopputulos on, että yritykset luovat kuluttajille tarpeita, joita heidän tuotteensa sitten tyydyttävät, ja saavat näin kuluttajat kuluttamaan entistä enemmän. Mainosten avulla he myös saavat kuluttajat uskomaan, että vain kuluttamalla voi olla onnellinen, ja vain tavaroiden avulla ihminen voi näyttää oman arvonsa yhteiskunnan silmissä.
American Psychon päähenkilö, Patrick Bateman, ei yhdistä omia ongelmiaan ja kapitalismia toisiinsa, mutta Fight Clubin päähenkilö sen sijaan ryhtyy kapinoimaan kapitalismia ja kulutusyhteiskuntaa vastaan perustamansa organisaation avulla. Lopulta hän kuitenkin joutuu taas pettymään, eikä kumpikaan ääripää, kapitalismi tai sen täydellinen hylkääminen, tuota hänelle tyydytystä.
Molemmilla päähenkilöillä on vaikeuksia solmia pysyviä ihmissuhteita, sillä hyödykkeet ovat syrjäyttäneet ihmiskontaktit heidän elämässään. Bateman noudattaa hegemonisen maskuliinisuuden periaatteita ja pyrkii alistamaan ihmisiä, joita hän ei koe vertaisinaan, kuten naisia tai kodittomia. Fight Clubin päähenkilön hegemoninen maskuliinisuus taas ilmenee väkivaltaisessa käytöksessä muita miehiä kohtaan. Hän kuitenkin löytää itselleen toimivan ihmissuhteen romaanin lopussa, kun taas Bateman on kykenemätön muuttamaan tapojaan. Kapitalistisella hegemonialla on selvästi negatiivinen vaikutus molempien päähenkilöiden elämään.