"Tämä työ täyttää minut." : Barrio Adentro -sosiaaliohjelma ja sen synnyttämät voimaantumisen kokemukset San Agustínin slummissa Caracasissa
Musakka, Raisa (2017)
2017
Yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-06-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201706101911
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201706101911
Tiivistelmä
Tutkin sosiaalipolitiikan Pro gradu -työssäni venezuelalaista Barrio Adentro -sosiaaliohjelmaa ja sen synnyttämiä voimaantumisen kokemuksia köyhässä San Agustínin kaupunginosassa Caracasissa. Barrio Adentro on valtiorahoitteinen terveydenhuoltoon keskittyvä sosiaaliohjelma. Ohjelman nimi tarkoittaa suomeksi "sisällä lähiössä", ja se kuvaa ohjelman ideologiaa: toimia sisällä, syvällä, köyhissä kaupunginosissa ja lähiöissä, joiden asukkailla ei ennen ole ollut pääsyä terveyspalveluihin.
Vuonna 2003 aloittanut Barrio Adentro on Venezuelan nykyisistä sosiaaliohjelmista vanhin ja tunnetuin, ja se on vaikuttanut köyhien alueiden asukkaiden elämään monin tavoin, ei vain terveyteen liittyvissä asioissa. Minua kiinnostavat juuri nämä terveyden ulkopuolelle jäävät seikat. Tavoitteenani on ollut selvittää, voimaannuttiko Barrio Adentro -ohjelmaan osallistuminen vuosien 2010-2013 välisenä aikana San Agustínin köyhän kaupunginosan alueen asukkaita. Samalla tutkin, mitkä tekijät ovat edistäneet voimaantumista ja millaisia muutoksia asukkaiden identiteeteissä on tapahtunut voimaantumisen seurauksena.
Halusin työssäni tarkastella mahdollisimman perusteellisesti ja laajasti yhtä Venezuelan monista sosiaalipoliittisista ohjelmista. Keräsin tutkielmani aineiston kuljeskelun menetelmällä tehdyillä haastatteluilla. Käytin jonkin verran myös osallistuvaa havainnointia. Haastattelut tein Caracasissa, San Agustíninissa, ja toteutin ne siitä näkökulmasta, miten ohjelma, eli siihen osallistuminen tai sen parissa työskentely, on voimaantumisen kokemusten kautta muokannut asianosaisten minäkuvaa ja identiteettiä.
Voimaantuminen tuntui luontevalta lähestymistavalta aineistoni analysoimiseen ja jäsentämiseen, koska Venezuelan sosiaaliohjelmat ovat poliittisia ja niihin osallistuneilla ja niiden parissa työskennelleillä ihmisillä on niihin usein hyvin vahva poliittinen sidos. Aineistoni analyysissä käytin Juha Siitosen (1999) kasvatustieteen väitöskirjassa Voimaantumisen perusteiden hahmottelua kehittämää yleistä formaalia voimaantumisteoriaa.
Tulosten mukaan voimaantumista tapahtui San Agustínin asukkaissa ohjelman myötä. Myös kaikki Siitosen voimaantumisteorian osaprosessit olivat löydettävissä aineistostani. Haastateltavien kertomuksissa keskeisenä toistuvana tekijänä havaitsin kasvaneen itsetunnon sekä toiveikkaan suhtautumisen tulevaisuuteen. Voimaantumiseen liittyi samalla alueen asukkaiden identiteettien muutos, jonka jaoin kolmeen osaan: asuinalue ja kollektiivinen identiteetti asukkaana, naisten aseman muutos ja työläisten identiteetti.
Vuonna 2003 aloittanut Barrio Adentro on Venezuelan nykyisistä sosiaaliohjelmista vanhin ja tunnetuin, ja se on vaikuttanut köyhien alueiden asukkaiden elämään monin tavoin, ei vain terveyteen liittyvissä asioissa. Minua kiinnostavat juuri nämä terveyden ulkopuolelle jäävät seikat. Tavoitteenani on ollut selvittää, voimaannuttiko Barrio Adentro -ohjelmaan osallistuminen vuosien 2010-2013 välisenä aikana San Agustínin köyhän kaupunginosan alueen asukkaita. Samalla tutkin, mitkä tekijät ovat edistäneet voimaantumista ja millaisia muutoksia asukkaiden identiteeteissä on tapahtunut voimaantumisen seurauksena.
Halusin työssäni tarkastella mahdollisimman perusteellisesti ja laajasti yhtä Venezuelan monista sosiaalipoliittisista ohjelmista. Keräsin tutkielmani aineiston kuljeskelun menetelmällä tehdyillä haastatteluilla. Käytin jonkin verran myös osallistuvaa havainnointia. Haastattelut tein Caracasissa, San Agustíninissa, ja toteutin ne siitä näkökulmasta, miten ohjelma, eli siihen osallistuminen tai sen parissa työskentely, on voimaantumisen kokemusten kautta muokannut asianosaisten minäkuvaa ja identiteettiä.
Voimaantuminen tuntui luontevalta lähestymistavalta aineistoni analysoimiseen ja jäsentämiseen, koska Venezuelan sosiaaliohjelmat ovat poliittisia ja niihin osallistuneilla ja niiden parissa työskennelleillä ihmisillä on niihin usein hyvin vahva poliittinen sidos. Aineistoni analyysissä käytin Juha Siitosen (1999) kasvatustieteen väitöskirjassa Voimaantumisen perusteiden hahmottelua kehittämää yleistä formaalia voimaantumisteoriaa.
Tulosten mukaan voimaantumista tapahtui San Agustínin asukkaissa ohjelman myötä. Myös kaikki Siitosen voimaantumisteorian osaprosessit olivat löydettävissä aineistostani. Haastateltavien kertomuksissa keskeisenä toistuvana tekijänä havaitsin kasvaneen itsetunnon sekä toiveikkaan suhtautumisen tulevaisuuteen. Voimaantumiseen liittyi samalla alueen asukkaiden identiteettien muutos, jonka jaoin kolmeen osaan: asuinalue ja kollektiivinen identiteetti asukkaana, naisten aseman muutos ja työläisten identiteetti.