Kotitalouksien finanssi- ja asuntovarallisuuden vaikutukset yksityiseen kulutukseen Euroopassa 2000-2015
En, Antti (2017)
2017
Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Business Studies
Johtamiskorkeakoulu - Faculty of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-05-31
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201706091910
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201706091910
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen aiheena on kotitalouksien varallisuuden vaikutus yksityiseen kulutukseen. Keskeisenä tutkimuskysymyksenä on, miten kotitalouksien finanssi- ja asuntovarallisuus ovat vaikuttaneet kotitalouksien vuotuiseen kulutukseen Euroopassa 2000-2015. Kotitalouksien varallisuuden vaikutusta kotitalouksien kulutukseen selvitetään tutkielmassa teorian, aiempien empiiristen tutkimusten, kuvailevan analyysin ja aineistolla tehtävien estimointien avulla.
Tutkimuksessa luodaan katsaus teoriaan, josta empiiriset mallit ovat johdettavissa. Kirjallisuuden avulla esitetään aiemmista tutkimuksista päätelty arvio varallisuuden vaikutuksesta kotitalouksien kulutukseen. Tutkielman empiirisessä osiossa estimoinnit tehdään monella eri paneelimalleille mahdollisella mallispesifikaatiolla, käyttäen Eurostatin tietoja 20 Euroopan maasta.
Tutkielmassa sekä asunto- että finanssivarallisuudelle löydetään tilastollisesti merkitsevä positiivinen vaikutus kotitalouksien kulutukseen. Kotitalouksien vuotuisen kulutuksen kasvuksi, asuntovarallisuuden kasvaessa euron, saadaan kaikilla malleilla 0-12 senttiä. Finanssivarallisuuden vaikutus yksityiseen kulutukseen on lähes kaikissa malleissa asuntovarallisuuden vaikutusta pienempi. Luotettavimmiksi arvioidut mallit tukevat asuntovarallisuudelle noin 5-7 sentin ja finanssivarallisuudelle noin 1-3 sentin rajakulutusalttiuksia. Asuntovarallisuuden vaikutuksen kulutukseen havaitaan olevan aavistuksen aiemmissa tutkimuksissa arvioitua voimakkaampi jo lyhyellä aikavälillä. Väestön keskimääräisellä ikääntymisellä ja aggregaattikulutusfunktion muodolla arvioidaan olevan mahdollisesti vaikutusta saatuihin estimointituloksiin.
Tutkimuksessa luodaan katsaus teoriaan, josta empiiriset mallit ovat johdettavissa. Kirjallisuuden avulla esitetään aiemmista tutkimuksista päätelty arvio varallisuuden vaikutuksesta kotitalouksien kulutukseen. Tutkielman empiirisessä osiossa estimoinnit tehdään monella eri paneelimalleille mahdollisella mallispesifikaatiolla, käyttäen Eurostatin tietoja 20 Euroopan maasta.
Tutkielmassa sekä asunto- että finanssivarallisuudelle löydetään tilastollisesti merkitsevä positiivinen vaikutus kotitalouksien kulutukseen. Kotitalouksien vuotuisen kulutuksen kasvuksi, asuntovarallisuuden kasvaessa euron, saadaan kaikilla malleilla 0-12 senttiä. Finanssivarallisuuden vaikutus yksityiseen kulutukseen on lähes kaikissa malleissa asuntovarallisuuden vaikutusta pienempi. Luotettavimmiksi arvioidut mallit tukevat asuntovarallisuudelle noin 5-7 sentin ja finanssivarallisuudelle noin 1-3 sentin rajakulutusalttiuksia. Asuntovarallisuuden vaikutuksen kulutukseen havaitaan olevan aavistuksen aiemmissa tutkimuksissa arvioitua voimakkaampi jo lyhyellä aikavälillä. Väestön keskimääräisellä ikääntymisellä ja aggregaattikulutusfunktion muodolla arvioidaan olevan mahdollisesti vaikutusta saatuihin estimointituloksiin.