Nuoret ja sosiaalinen media : ystävyyssuhteiden ja vihapuheen kohteeksi joutumisen merkitys itsetunnolle
Sievers, Sonja (2017)
2017
Yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-05-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201706091908
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201706091908
Tiivistelmä
Teknologia kehittyy dynaamisesti, joten sosiaalisen median tutkimus on alati ajankohtaista. Tämän sosiaalipsykologian pro gradu-tutkielman tarkoituksena on yhdistellä sosiaalisen median hyviä ja huonoja puolia, jotta nuorten kanssa elävät ja työskentelevät saisivat kokonaisvaltaisen kuvan nuorten internetin käytöstä. Sosiaalinen media on muuttanut merkittävästi sosiaalisia suhteitamme, ja muuttaa jopa käsitystämme itsestämme, eli sosiaalinen media saattaa vaikuttaa jopa itsetuntoon. Eli yksilön henkilökohtaisen käsitykseen itsestään. Lisäksi tällä pro gradu-tutkimuksella pyritään ottamaan kantaa nykypäiväiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun vihapuheen ja sananvapauden välisestä rajanvedosta, sekä vihapuheen vaikutuksesta uhrin hyvinvointiin ja mielenterveyteen.
Tämän pro gradu-tutkimuksen tavoitteena on selvittää vastaukset seuraaviin tutkimuskysymyksiin:
1. Ovatko sosiaalidemografiset taustatekijät, kuten ikä ja sukupuoli yhteydessä itsetuntoon?
2. Onko lähiyhteisöön ja internetyhteisöön samastuminen yhteydessä itsetuntoon?
3. Onko internetissä yksilöön kohdistettu vihapuhe yhteydessä itsetuntoon?
Otoksessani on 15-30-vuotiaita internetkäyttäjiä (n=1181), joista otokseeni valikoituivat 15-18-vuotiaat (n=723). Analysoin aineistoa lineaarisella regressiolla. Tutkimuksen selittäviä muuttujia olivat sosiaalidemografiset taustatekijät (ikä ja sukupuoli) sekä yhteenkuuluvuuden kokemus internetyhteisöön ja lähiyhteisöön (koulu-, koti- sekä työyhteisöön), läheisten ystävien lukumäärä, että Facebook-kavereiden lukumäärä, että internetissä kohdistettu vihapuhe. Selitettävänä muuttujana oli itsetunto.
Regressioanalyysin tuloksien mukaisesti sukupuoli oli tilastollisesti yhteydessä itsetuntoon, eli pojilla on tyttöjä parempi itsetunto. Lisäksi yhteenkuuluvuuden kokemus lähiyhteisöön oli merkitsevästi yhteydessä itsetuntoon. Kuitenkaan ikä, läheisten ystävien lukumäärä, Facebook ystävien määrä, internetyhteisöön samastuminen eikä vihapuheen kohteeksi joutuminen ole tilastollisessa mallissani merkitseviä selittäjiä.
Tutkimukseni mukaan pojilla oli parempi itsetunto kuin tytöillä, mikä saattaa johtua kasvatuksesta. Lisäksi kasvokkain tapahtuva yhteenkuuluvuuden kokemus lähiyhteisöön (koti-, koulu- sekä työyhteisöön) oli mallissani merkitsevä selittäjä. Itsetunto syntyy sosiaalisen vuorovaikutuksen tuloksena, jolloin kasvokkain tapahtuvan yhteisöllisyyden merkitystä ei voi olla korostamatta.
Tämän pro gradu-tutkimuksen tavoitteena on selvittää vastaukset seuraaviin tutkimuskysymyksiin:
1. Ovatko sosiaalidemografiset taustatekijät, kuten ikä ja sukupuoli yhteydessä itsetuntoon?
2. Onko lähiyhteisöön ja internetyhteisöön samastuminen yhteydessä itsetuntoon?
3. Onko internetissä yksilöön kohdistettu vihapuhe yhteydessä itsetuntoon?
Otoksessani on 15-30-vuotiaita internetkäyttäjiä (n=1181), joista otokseeni valikoituivat 15-18-vuotiaat (n=723). Analysoin aineistoa lineaarisella regressiolla. Tutkimuksen selittäviä muuttujia olivat sosiaalidemografiset taustatekijät (ikä ja sukupuoli) sekä yhteenkuuluvuuden kokemus internetyhteisöön ja lähiyhteisöön (koulu-, koti- sekä työyhteisöön), läheisten ystävien lukumäärä, että Facebook-kavereiden lukumäärä, että internetissä kohdistettu vihapuhe. Selitettävänä muuttujana oli itsetunto.
Regressioanalyysin tuloksien mukaisesti sukupuoli oli tilastollisesti yhteydessä itsetuntoon, eli pojilla on tyttöjä parempi itsetunto. Lisäksi yhteenkuuluvuuden kokemus lähiyhteisöön oli merkitsevästi yhteydessä itsetuntoon. Kuitenkaan ikä, läheisten ystävien lukumäärä, Facebook ystävien määrä, internetyhteisöön samastuminen eikä vihapuheen kohteeksi joutuminen ole tilastollisessa mallissani merkitseviä selittäjiä.
Tutkimukseni mukaan pojilla oli parempi itsetunto kuin tytöillä, mikä saattaa johtua kasvatuksesta. Lisäksi kasvokkain tapahtuva yhteenkuuluvuuden kokemus lähiyhteisöön (koti-, koulu- sekä työyhteisöön) oli mallissani merkitsevä selittäjä. Itsetunto syntyy sosiaalisen vuorovaikutuksen tuloksena, jolloin kasvokkain tapahtuvan yhteisöllisyyden merkitystä ei voi olla korostamatta.