Rajavalvonnan väliaikaisen palauttamisen perusteet ja vaikutukset Schengen-maiden sisärajoilla poikkeuksellisissa olosuhteissa
Pelto-Piri, Tommi (2017)
2017
Hallintotieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Administrative Studies
Johtamiskorkeakoulu - Faculty of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-05-31
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201706081878
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201706081878
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan väliaikaisen rajavalvonnan palauttamisen perusteita ja vaikutuksia sisärajoilla poikkeuksellisissa olosuhteissa. Tutkimuksen tarkoituksena on tuoda esille perusteet, joiden mukaisesti Schengen-maat voivat palauttaa sisärajavalvonnan sisärajoillensa. Sisärajavalvonnan palauttamisen vaikutuksia tarkastellaan EU-kansalaisten ja kolmansien maiden kansalaisten kohdalla. Tutkielma on julkisoikeudellinen ja se voidaan sijoitaa eurooppaoikeuden alaan. Tutkielmassa systematisoidaan ja tulkitaan voimassa olevaa EU-oikeutta, joten tutkimusmetodi on lainopillinen eli oikeusdogmaattinen. Voimassa olevan lainsäädännön lisäksi tärkeimpiä oikeuslähteitä ovat oikeustiede sekä Euroopan unionin tuomioistuimen oikeustapaukset.
Tutkielmassa tarkastellaan Schengenin rajasäännöstöä, erityisesti artiklaa 29, jossa määritellään sisärajavalvonnan palauttamisesta poikkeuksellisissa olosuhteissa. Tutkielmassa keskitytään Schengen-maihin, jotka ovat palauttaneet sisärajavalvonnan artiklan 29 mukaisesti ja jatkaneet niitä 2017 vuoden aikana. Näiden Schengen-maiden perusteluja sisärajavalvonnan palauttamiseksi tarkastellaan liikkumisvapauden ja Euroopan unionin yleisten oikeusperiaatteiden kautta. Sisärajavalvonnan vaikutusten arviointiin tutkielmassa vastataan EU:n perusoikeuskirjan näkökulmasta. Tutkielmassa tuodaan esille EU-kansalaisten ja kolmansien maiden kansalaisten keskeisimmät oikeudet perusoikeuskirjasta. Sisärajavalvonnan vaikutuksia arvioidaan näihin keskeisiin perusoikeuksiin.
Vuonna 2015 alkanut maahantulijoiden määrien kasvu aiheutti Schengen-maille tarpeen palauttaa sisärajavalvonta sisärajoillensa. Sisärajavalvonnan palauttaneet Schengen-maat ovat tehneet tämän noudattaen Schengenin rajasäännöstöä. Schengen-maiden perustelut ovat jääneet kuitenkin suppeiksi ja arviointia liikkumisvapauteen ja EU:n yleisiin oikeusperiaatteisiin on pohdittava enemmän.
EU:n perusoikeuskirja on osa EU:n primaarioikeutta ja sen asema on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Perusoikeuskirjan oikeuksia voidaan rajoittaa, mutta sen on tapahduttava noudattaen EU:n lainsäädäntöä. Perusoikeuskirjan oikeudet kuuluvat jokaiselle EU-oikeuden soveltamisalalla. EU-kansalaisten kohdalla suurimmat vaikutukset sisärajavalvonnan palauttamisesta ovat näkyneet heidän liikkumisvapaudensa osalta. Kolmansien maiden kansalaisten oikeuksiin sisärajavalvonnan palauttaminen on vaikuttanut huomattavasti. Heidän kohdallaan on ollut syytä epäillä, etteivät heille perusoikeuskirjassa taatut oikeudet toteudu täysimääräisesti. Sisärajavalvonnan palauttamisen perusteluissa ja vaikutuksissa tulee huomioida, että ihmis- ja perusoikeudet toteutuvat.
Tutkielmassa tarkastellaan Schengenin rajasäännöstöä, erityisesti artiklaa 29, jossa määritellään sisärajavalvonnan palauttamisesta poikkeuksellisissa olosuhteissa. Tutkielmassa keskitytään Schengen-maihin, jotka ovat palauttaneet sisärajavalvonnan artiklan 29 mukaisesti ja jatkaneet niitä 2017 vuoden aikana. Näiden Schengen-maiden perusteluja sisärajavalvonnan palauttamiseksi tarkastellaan liikkumisvapauden ja Euroopan unionin yleisten oikeusperiaatteiden kautta. Sisärajavalvonnan vaikutusten arviointiin tutkielmassa vastataan EU:n perusoikeuskirjan näkökulmasta. Tutkielmassa tuodaan esille EU-kansalaisten ja kolmansien maiden kansalaisten keskeisimmät oikeudet perusoikeuskirjasta. Sisärajavalvonnan vaikutuksia arvioidaan näihin keskeisiin perusoikeuksiin.
Vuonna 2015 alkanut maahantulijoiden määrien kasvu aiheutti Schengen-maille tarpeen palauttaa sisärajavalvonta sisärajoillensa. Sisärajavalvonnan palauttaneet Schengen-maat ovat tehneet tämän noudattaen Schengenin rajasäännöstöä. Schengen-maiden perustelut ovat jääneet kuitenkin suppeiksi ja arviointia liikkumisvapauteen ja EU:n yleisiin oikeusperiaatteisiin on pohdittava enemmän.
EU:n perusoikeuskirja on osa EU:n primaarioikeutta ja sen asema on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Perusoikeuskirjan oikeuksia voidaan rajoittaa, mutta sen on tapahduttava noudattaen EU:n lainsäädäntöä. Perusoikeuskirjan oikeudet kuuluvat jokaiselle EU-oikeuden soveltamisalalla. EU-kansalaisten kohdalla suurimmat vaikutukset sisärajavalvonnan palauttamisesta ovat näkyneet heidän liikkumisvapaudensa osalta. Kolmansien maiden kansalaisten oikeuksiin sisärajavalvonnan palauttaminen on vaikuttanut huomattavasti. Heidän kohdallaan on ollut syytä epäillä, etteivät heille perusoikeuskirjassa taatut oikeudet toteudu täysimääräisesti. Sisärajavalvonnan palauttamisen perusteluissa ja vaikutuksissa tulee huomioida, että ihmis- ja perusoikeudet toteutuvat.