Reflektiivinen työhaastattelu

Abstract

Rekrytointi ja siinä käytetyt menetelmät on yksi henkilöstövoimavarojen johtamisen osa-alueista, joka on ollut jo pitkään hallintotieteen ja lähitieteiden tutkijoiden mielenkiinnon kohteena. Reflektiivisen työhaastattelun menetelmästä ei kuitenkaan ole tehty aiempaa tutkimusta. Tämän tutkimuksen avulla täydennetään tältä osin hallintotieteen tutkimuskenttää ja tietoperustaa. Tutkimuksen tavoitteena tuottaa uutta tietoa reflektiivisen työhaastattelun menetelmästä, menetelmän kehittymisestä ja käytännön soveltamisesta. Tutkimuksen kohteena on uusi ilmiö, joten tutkimuksen tavoitteena on ensisijaisesti lisätä ymmärrystä tutkittavasta ilmiöstä; mikä reflektiivinen työhaastattelu on, ja mitä hyötyjä tai haittoja menetelmän käytöstä on työnantajalle tai työnhakijalle.

Tutkimuksen teoreettinen viitekehys yhdistää henkilöstövoimavarojen johtamisen, rekrytoinnin ja työhaastattelun teorioita sekä reflektiivisen tiimin mallinnuksia ja tutkimusta. Reflektiivisen työhaastattelun jäsennykseen on haettu tukea rekrytointiin liittyvien kvalifikaatioiden ja kompetenssien käsitteistä.

Tutkimuksen aineisto koostuu yhdestä ryhmähaastattelusta ja kahdeksasta yksilöhaastatteluista. Osa haastatteluista toteutettiin avoimina asiantuntijahaastatteluina tutkimuksen alkuvaiheessa. Avoimiin haastatteluihin osallistui neljä reflektiivisen työhaastattelun menetelmän kehittämiseen osallistunutta henkilöä. Muut haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina, joihin osallistui seitsemän reflektiivisen työhaastattelun menetelmällä toteutettuihin rekrytointeihin eri rooleissa osallistunutta henkilöä. Tutkimuksen aineisto analysoitiin käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysia.

Tutkimustulosten mukaan reflektiivisen työhaastattelun menetelmä edustaa pehmeää näkökulmaa henkilöstövoimavarojen johtamiseen. Menetelmä perustuu työnhakijan arvostamiseen, tasa-arvoisen osallistumisen mahdollisuuksien luomiseen sekä avoimeen vuorovaikutukseen työnantajan ja työnhakijan välillä. Reflektiivinen työhaastattelu on menetelmällisesti joustava; sitä voidaan soveltaa erilaisissa työhaastatteluissa, ja myös reflektioryhmä voidaan koota eri tavoin käytettävissä olevien resurssien mukaan. Reflektiivinen työhaastattelu sisältää kolme vaihetta; varsinaisen työhaastattelun, reflektiovaiheen ja reflektion jälkeisen keskustelun. Menetelmästä nähtiin olevan saavutettavissa sekä hyötyjä, että haittoja niin työnantajalle kuin työnhakijallekin. Keskeisinä hyötyinä työnhakijalle nähtiin välittömän palautteen saaminen haastattelusta, mahdollisuus täydentää antamiaan tietoja, sekä saadun palautteen hyödyntäminen oman osaamisen kehittämisessä ja tulevissa työhaastatteluissa. Työnantajan näkökulmasta merkittävintä oli positiiviset ja negatiiviset vaikutukset työnantajakuvaan.