Yritysten yhteiskunnalliset vaikutukset ja yhteiskuntavastuu Suomessa : kvantitatiivinen tutkimus kansalaisten näkemyksistä
Tiensuu, Alli (2017)
Tiensuu, Alli
2017
Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Politics
Johtamiskorkeakoulu - Faculty of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-05-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201706081872
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201706081872
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee suomalaisten näkemyksiä yritysten yhteiskunnallisista vaikutuksista ja yhteiskuntavastuusta Suomessa. Yhteiskuntavastuulla tarkoitetaan sitä, että yritykset ottavat toiminnassaan huomioon niiden yhteiskuntaan kohdistuvat vaikutukset. Yritysten yhteiskunnallisen vaikutusvallan nähdään kasvaneen, ja näin ollen yritykset vaikuttavat myös suomalaisiin enenemissä määrin. Yhteiskuntavastuun kehittymiseen ja siitä käytävään keskusteluun vaikuttaa keskeisesti globalisaatio.
Tutkielmassa tarkastellaan, mikä on suomalaisten näkemys yritysten kokonaisvaikutuksesta yhteiskuntaan, ja miten suomalaisten näkemys asemoituu kansainvälisesti. Lisäksi tutkitaan sitä, vaikuttavatko suomalaisten eroavat sosiodemografiset taustat heidän näkemyksiinsä. Aiemman tutkimuksen mukaan globalisaatio ja yritysten vaikutukset voivat kohdella eri lailla erilaisen taustan omaavia ihmisiä. On syntynyt globalisaation voittajiksi ja häviäjiksi kutsuttuja ryhmiä. Globalisaation voittajiin katsotaan kuuluvan pohjoisissa valtioissa asuvat ihmiset ja niiden sisällä nuoret, kaupungissa asuvat ja korkeasti koulutetut työntekijät ja yrittäjät, jotka hyötyvät avoimesta globaalista markkinataloudesta. Häviäjiksi sen sijaan katsotaan keski-ikäiset ja vanhukset, maaseudulla asuvat ja haavoittuvassa työmarkkina-asemassa olevat.
Yritysten kokonaisvaikutus muodostuu useasta tekijästä. Näin ollen tutkielmassa tarkastellaan myös suomalaisten käsityksiä ja niihin vaikuttavia tekijöitä yritysten yhteiskuntaan suuntautuvista erilaisista myönteisistä ja kielteisistä vaikutuksista, eri kokoisten yritysten vastuullisuudesta ja siitä, minkä tahon tai yritysten sidosryhmän pitäisi ottaa johtava rooli yritystoimintaan vaikuttamisessa Suomessa.
Aineistona käytetään yritysten yhteiskunnallisiin vaikutuksiin keskittyvää Flash Eurobarometri 363 -kyselytutkimusta vuodelta 2013. Analyysissä käytetään ristiintaulukointia sekä logistista ja multinomiaalista regressioanalyysiä.
Tulosten perusteella suomalaiset kokonaisuudessaan ja kansainvälisesti vertaillen näkevät yritysten kokonaisvaikutuksen yhteiskuntaan hyvin myönteisesti. Suhtautumisessa yritysten erilaisiin yhteiskunnallisiin myönteisiin ja kielteisiin vaikutuksiin, pk-yritysten vastuullisuuteen sekä johtavaan tahoon yritystoimintaan vaikuttamisessa ei näyttäisi olevan globalisaation voittajien ja häviäjien välillä eroa. Suomalaisten katsotaan aiemman kirjallisuuden valossa hyötyneen globaalista markkinataloudesta ja olevan yhtenäinen ja erilaisiin instituutioihin luottava kansakunta. Tämä näkemys saa vahvistusta.
Yhtenäisyydestä huolimatta suomalaisten välillä on kuitenkin myös eroja. Globalisaation häviäjiksi katsotut ryhmät näkevätkin jossain määrin suuryritysten vastuullisuuden ja yritysten kokonaisvaikutuksen yhteiskuntaan globalisaation voittajia kielteisemmin.
Tutkielmassa tarkastellaan, mikä on suomalaisten näkemys yritysten kokonaisvaikutuksesta yhteiskuntaan, ja miten suomalaisten näkemys asemoituu kansainvälisesti. Lisäksi tutkitaan sitä, vaikuttavatko suomalaisten eroavat sosiodemografiset taustat heidän näkemyksiinsä. Aiemman tutkimuksen mukaan globalisaatio ja yritysten vaikutukset voivat kohdella eri lailla erilaisen taustan omaavia ihmisiä. On syntynyt globalisaation voittajiksi ja häviäjiksi kutsuttuja ryhmiä. Globalisaation voittajiin katsotaan kuuluvan pohjoisissa valtioissa asuvat ihmiset ja niiden sisällä nuoret, kaupungissa asuvat ja korkeasti koulutetut työntekijät ja yrittäjät, jotka hyötyvät avoimesta globaalista markkinataloudesta. Häviäjiksi sen sijaan katsotaan keski-ikäiset ja vanhukset, maaseudulla asuvat ja haavoittuvassa työmarkkina-asemassa olevat.
Yritysten kokonaisvaikutus muodostuu useasta tekijästä. Näin ollen tutkielmassa tarkastellaan myös suomalaisten käsityksiä ja niihin vaikuttavia tekijöitä yritysten yhteiskuntaan suuntautuvista erilaisista myönteisistä ja kielteisistä vaikutuksista, eri kokoisten yritysten vastuullisuudesta ja siitä, minkä tahon tai yritysten sidosryhmän pitäisi ottaa johtava rooli yritystoimintaan vaikuttamisessa Suomessa.
Aineistona käytetään yritysten yhteiskunnallisiin vaikutuksiin keskittyvää Flash Eurobarometri 363 -kyselytutkimusta vuodelta 2013. Analyysissä käytetään ristiintaulukointia sekä logistista ja multinomiaalista regressioanalyysiä.
Tulosten perusteella suomalaiset kokonaisuudessaan ja kansainvälisesti vertaillen näkevät yritysten kokonaisvaikutuksen yhteiskuntaan hyvin myönteisesti. Suhtautumisessa yritysten erilaisiin yhteiskunnallisiin myönteisiin ja kielteisiin vaikutuksiin, pk-yritysten vastuullisuuteen sekä johtavaan tahoon yritystoimintaan vaikuttamisessa ei näyttäisi olevan globalisaation voittajien ja häviäjien välillä eroa. Suomalaisten katsotaan aiemman kirjallisuuden valossa hyötyneen globaalista markkinataloudesta ja olevan yhtenäinen ja erilaisiin instituutioihin luottava kansakunta. Tämä näkemys saa vahvistusta.
Yhtenäisyydestä huolimatta suomalaisten välillä on kuitenkin myös eroja. Globalisaation häviäjiksi katsotut ryhmät näkevätkin jossain määrin suuryritysten vastuullisuuden ja yritysten kokonaisvaikutuksen yhteiskuntaan globalisaation voittajia kielteisemmin.