Kuka on kingi? : eläimen sukupuoli amerikkalaisessa elokuvassa

Abstract

Tässä laadullisessa tutkimuksessa nivoutan yhteen kaksi pitkät perinteet omaavaa aihealuetta: eläinten ja ihmisten keskenään rinnastamisen ja Hollywoodin ahkeran osanoton miesten ja naisten ihanteiden rakentamiseen ja ylläpitämiseen. Tutkimukseni on alkujaan lähtöisin ajatuksesta, että jos esimerkiksi naisen ja kissan odotetaan kulttuurisesti jakavan joitain ominaisuuksia, millaista vaikutusta tällä voi olla kissaan. Kohtaako sukupuolittunut eläin odotukset ja kohtelun, joita kulttuurisesti tälle sukupuolelle tarjotaan, ja miten elokuva tätä asetelmaa mahdollisesti toisintaa? Tässä laadullisessa tutkimuksessa pohdin, miten eläimen sukupuoli rakentuu amerikkalaisessa elokuvassa: mitä maskuliinisina tai feminiinisinä pidettyjä piirteitä eläimeen liitetään ja mikä on hänen roolinsa yhteiskunnan patriarkaalisuuden ideologian ylläpitämisessä.

Olen valikoinut aineistoelokuvakseni vuoden 1933 King Kongin, mestariteoksen, joka houkuttelevalla tavalla sitoo ajankuvan sukupuoleen. Elokuva maalailee aikalaisia uhkakuviaan, jotka sijoitetaan kahteen maailmaan ja joiden välisen rajan ylittämisellä on tuhoisat seuraukset sekä valkoisen ihmisen edustamalle Kulttuurille, että Kongin edustamalle Luonnolle. Tämä vastakkainasettelu, jota teoriavaiheessa olen opiskellut muun muassa Stuart Hallin (1999) ja Richard Dyerin (2002) opastuksella, on tutkimuksessani usein esillä. Hallin ja Dyerin rotua ja representaatiota käsittelevät tekstit ovat herätelleet kysymyksiä muun muassa Kongin yhteydestä mustaan miesorjaan, mutta olen myös haastanut mustan miehen raiskausuhan, joka Peter von Baghin (1989) mukaan Kongiin on yksiviivaisesti yhdistetty.

En ole löytänyt aiempaa tutkimusta eläimen sukupuolittuneisuudesta elokuvassa, joten olen koostanut teoreettisen alustan sitomalla yhteen tutkimusaihettani ympäröiviä teemoja ja puheenaiheita. Tarkastelen muun muassa eläimen ja naisen rinnastamisen pitkää historiaa, johon kiintoisaa täydennystä tuo Josephine Donovanin (2013) teksti varhaisen feministisen liikkeen ja varhaisen eläinoikeusliikkeen kytköksestä. Margo DeMello (2012) pohtii vakiintuneiden puhetapojen mahdollisia vaikutuksia eläimiin, ja Randy Malamud (2010) avaa eläimen asemaa katseen kohteena esimerkiksi eläinpornon kautta. Maskuliinisina ja feminiinisinä pidettyihin miehen ja naisen piirteisiin tutustun Arto Jokisen (2000, 2010) ja Leena-Maija Rossin (2003, 2010) opastuksella, ja näiden sukupuoli-ihanteiden kuten myös roturepresentaatioiden esiintymistä elokuvissa avaavat Harry M. Benshoff ja Sean Griffin (2010). He tarjoavat myös kattavan kuvan seksuaalisuuden sallivuuden rajoista elokuvan historian kunakin aikakautena.