"Youth speak on their agony over land" : Tutkimus urbaanista maa-aktivismikampanjasta Namibian sanomalehdissä ja niiden Facebook-sivuilla vuosina 2014-2015
Talka, Eira (2017)
2017
Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Journalism and Communication
Viestintätieteiden tiedekunta - Faculty of Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-06-01
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201706081867
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201706081867
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmani keskittyy vuosien 2014-2015 urbaanin maakriisin käsittelyyn Namibian englanninkielisissä päivälehdissä ja näiden Facebook-sivuilla. Affirmative Repositioning (AR) -liikkeen yhdeksän kuukautta kestänyt maakampanja sai kymmenet tuhannet maattomat nuoret osoittamaan mieltään poliittisen eliitin korruptoitunutta ja hidasta maauudistusta vastaan. Liikkeen johto käytti perinteisten medioiden ohella sosiaalisen median kanavia kannattajien mobilisoimiseksi.
Maakysymys on tärkeässä osassa Afrikan entisten siirtomaiden demokratisoitumisessa. Viime vuosikymmeninä kysymys on siirtynyt kasvaneen muuttoliikkeen mukana maaseudulta kaupunkeihin. Maan ja asuntojen hinnat ovat kaupungeissa kohonneet tavallisten kansalaisten ulottumattomiin.
Namibian kriisiin liittyy myös uusliberaalin ideologian leviämiseen yhdistetty trendi, jossa demokratian kulmakivet, kuten perinteiset poliittiset puolueet ja kansalaisjärjestöt, ovat menettäneet legitimiteettiään. Väitetään, että kaupallistuneen ja sirpaloituneen median läpitunkemassa maailmassa yhteiskunnallisesta keskustelusta on kadonnut aito vuorovaikutus. Vastauksena perinteisten demokraattisten instituutioiden rinnalle on noussut erilaisia sosiaalista mediaa hyödyntäviä hybridejä kan-salaisliikkeitä, kuten AR. Namibiassa yhteiskunnallista keskustelua on rajannut osaltaan myös valtion ja valtapuolue Swapon kontrolli.
Tutkin maakysymyksen käsittelyä hallituksen omistamassa New Era -lehdessä ja itsenäisessä The Namibianissa. Ullamaija Kivikuru osoitti vuosina 2007, 2009 ja 2010 tekemässä vertailututkimuksessaan, että lehdiltä puuttui kytkentä tavallisiin lukijoihin, etenkin nuoriin. Selvitin tämän julkisen kytkennän laatua vertailemalla artikkeleiden näkökulmia niiden saamiin kommentteihin lehtien Facebook-sivuilla. Tutkimusmenetelmänä oli teoriasidonnainen sisällönanalyysi.
Tutkielmaa tehdessä selvisi, että lehdet käsittelivät maakysymystä keskenään eri näkökulmista. Lehdet taipuivat pääosin omistajiensa hegemoniseen linjaan, mutta kansalaiset saivat silti aiempaa enemmän huomiota varsinkin New Eran uutisoinnissa. Maakysymyksen taustoitus lehdissä oli kuitenkin vähäistä ja epäselvää.
Facebook-kommenteista kävi ilmi, että kansalaiset suhtautuivat AR-liikkeeseen paljolti välineenä saavuttaa joko välittömiä tai pitkän tähtäimen päämääriä. He myös suhtautuivat kriittisesti sekä poliittisen eliitin että AR-liikkeen johdon toimiin. Kommentoijien mielipiteiden monipuolisuus ja suhtautuminen yhteiskunnallisiin toimijoihin ei olisi tullut esille pelkistä lehtiartikkeleista. Syynä on muun muassa lehtien eliittejä tukeva näkökulma ja sukupolviero maakysymyksen käsittelyssä.
Maakysymys on tärkeässä osassa Afrikan entisten siirtomaiden demokratisoitumisessa. Viime vuosikymmeninä kysymys on siirtynyt kasvaneen muuttoliikkeen mukana maaseudulta kaupunkeihin. Maan ja asuntojen hinnat ovat kaupungeissa kohonneet tavallisten kansalaisten ulottumattomiin.
Namibian kriisiin liittyy myös uusliberaalin ideologian leviämiseen yhdistetty trendi, jossa demokratian kulmakivet, kuten perinteiset poliittiset puolueet ja kansalaisjärjestöt, ovat menettäneet legitimiteettiään. Väitetään, että kaupallistuneen ja sirpaloituneen median läpitunkemassa maailmassa yhteiskunnallisesta keskustelusta on kadonnut aito vuorovaikutus. Vastauksena perinteisten demokraattisten instituutioiden rinnalle on noussut erilaisia sosiaalista mediaa hyödyntäviä hybridejä kan-salaisliikkeitä, kuten AR. Namibiassa yhteiskunnallista keskustelua on rajannut osaltaan myös valtion ja valtapuolue Swapon kontrolli.
Tutkin maakysymyksen käsittelyä hallituksen omistamassa New Era -lehdessä ja itsenäisessä The Namibianissa. Ullamaija Kivikuru osoitti vuosina 2007, 2009 ja 2010 tekemässä vertailututkimuksessaan, että lehdiltä puuttui kytkentä tavallisiin lukijoihin, etenkin nuoriin. Selvitin tämän julkisen kytkennän laatua vertailemalla artikkeleiden näkökulmia niiden saamiin kommentteihin lehtien Facebook-sivuilla. Tutkimusmenetelmänä oli teoriasidonnainen sisällönanalyysi.
Tutkielmaa tehdessä selvisi, että lehdet käsittelivät maakysymystä keskenään eri näkökulmista. Lehdet taipuivat pääosin omistajiensa hegemoniseen linjaan, mutta kansalaiset saivat silti aiempaa enemmän huomiota varsinkin New Eran uutisoinnissa. Maakysymyksen taustoitus lehdissä oli kuitenkin vähäistä ja epäselvää.
Facebook-kommenteista kävi ilmi, että kansalaiset suhtautuivat AR-liikkeeseen paljolti välineenä saavuttaa joko välittömiä tai pitkän tähtäimen päämääriä. He myös suhtautuivat kriittisesti sekä poliittisen eliitin että AR-liikkeen johdon toimiin. Kommentoijien mielipiteiden monipuolisuus ja suhtautuminen yhteiskunnallisiin toimijoihin ei olisi tullut esille pelkistä lehtiartikkeleista. Syynä on muun muassa lehtien eliittejä tukeva näkökulma ja sukupolviero maakysymyksen käsittelyssä.