Tataareja, kasakoita vai muslimeja? : Tataarien representaatiot ja niiden kehitys Suomen painetussa sanassa 1800-luvulta vuosiin 1917-1925

Abstract

Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee Suomeen 1800-luvulta alkaen muuttaneen tataariväestön representaatioita suomalaisessa mediassa 1800-luvulta vuosiin 1917-1925. Tataarit ovat Suomen ensimmäinen muslimivähemmistö, jolla on ollut yhdistystoimintaa Suomessa jo yli sata vuotta. Ensimmäinen islamilainen yhdistys muhamettilainen hyväntekeväisyysyhdistys ry. perustettiin jo vuonna 1915, ja islamilainen seurakunta vuonna 1925. Tataarit ovat Suomeen hyvin integroitunut, keskiarvoa korkeammin kouluttautunut ja laajasti kulttuuria tuottanut vähemmistö. Uusi vähemmistö erosi suomalaisten tavoista, niin kielensä, uskonsa kuin tapojensa puolesta. Nämä erot ovat saaneet historian aikana huomiota suomalaisten taholta, mikä on vaikuttanut tataarien Suomeen sopeutumiseen. Kun mietitään tataarien Suomeen sopeutumista, on tarpeellista tutkia millaisella mentaliteetilla heidät otettiin vastaan ja millaisin käytännön keinoin tämä ilmeni. Tämän pro gradu -tutkielman tutkimuskysymys on: millaisia representaatioita tataareista oli Suomen painetussa sanassa 1800-luvulta vuosiin 1917-1925? Tutkielman tarkastelun kohteena ovat tutkimusjänteen aikana ilmestyneet sanoma- ja aikakauslehdet, tieto- ja tutkimuskirjallisuus, sekä esimerkkitapauksia aikansa tilastoista. Suomen itsenäistymisen jälkeen maassa oli poliittisesti jakautunut lehdistö, pelko Neuvosto-Venäjän vakoojien soluttamisesta, tuoreet arvet sisällissodasta joka jakoi maata kahtia, sekä laajasti hyväksytty rotuhygienia eurooppalaisten ihmisten paremmuudesta. Nämä olosuhteet eivät olleet etnisesti kantaväestöstä selvästi erottuvalle väestölle kaikkein suopeimmat maahan sopeutumiseen, mutta he sopeutuivat Suomeen näistä tekijöistä huolimatta. Voidaan olettaa että ne representaatiot, joita tuona poliittisesti kiristyneenä suomalaisuutta korostavana aikakautena tataareista tehtiin, olivat negatiivisia. Tutkimuksen teoria pohjaa mentaliteettihistoriaa ja käy läpi perusasioita identiteetistä ja mentaliteetista. Tutkimustyössä on käytetty pääsääntöisesti kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Tutkimuksessa sivutaan myös kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä, hahmotettaessa tutkittavan aikakauden yhteisön kokoa. Kun hahmotetaan kulttuurien kohtaamiseen liittyvän mentaliteetin peruspiirteet, ovat myös poikkeavuudet tästä mentaliteetista helpommin erotettavista. Tällöin on myös mahdollista ennustaa mentaliteetin tulevaa kehitystä. Tutkimalla tämän aikakauden representaatioita ja sen käytännön keinoja muslimeista Suomessa, on mahdollista löytää yhtäläisyyksiä tämän päivän maahanmuuton diskurssiin tehden Suomen maahanmuuton mentaliteettihistoriasta ajankohtaisen tutkimusaiheen