Kierrätyspuisto alueellisen materiaalikierron ja yritysten synergisten arvoketjujen mahdollistajana : tapaus Kangasalan Tarastenjärvi
Tyynelä, Janika (2017)
Tyynelä, Janika
2017
Hallintotieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Administrative Studies
Johtamiskorkeakoulu - Faculty of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-06-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201706071850
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201706071850
Tiivistelmä
Kangasalan kunnassa Tarastenjärven alueelle on suunnitteilla kierrätyspuisto, jonka toiminta on suunniteltu toteutettavaksi kiertotalouden periaatteiden mukaisesti. Tarkoituksena on kiertotalouden ja ympäristöliiketoiminnan alan yritysten sijoittuminen keskitetysti samalle alueelle. Tämä tutkimus käsittelee alueelle sijoittuvien yritysten kierrätyspuistoalueelle sijoittumispäätökseen vaikuttavia motivaatiotekijöitä, sekä sitä miten kiertotalous konkretisoituu osana hanketta. Tutkimukseni on laadullinen tapaustutkimus, jonka aineiston muodostavat alueelle sijoittumisesta kiinnostuneen kuuden yrityksen sekä kolmen alueen toimintaan linkittyvän, mutta alueen ulkopuolisen toimijan haastattelut.
Haastatteluaineiston sisällönanalyysin kautta tutkielmani tuo esille, kuinka Tarastenjärven kierrätyspuiston toiminta keskittyy materiaalien kierron ja erityisesti teknisten materiaalien ja maa-ainesten kierrätyksen ja uusiokäytön toteuttamiseen. Kiertotalous on siis jo lähtökohtaisesti osa hanketta, jonka toiminnalla neitsytraaka-aineiden käyttöä pystytään korvaamaan.
Tutkielmani perusteella kierrätyspuistoalueelle sijoittumiseen vaikuttavat motivaatiotekijät jakautuvat alueen sijainnin ja ominaisuuksien tarjoamiin mahdollisuuksiin sekä saman alan toimijoiden maantieteellisen keskittymisen tarjoamiin mahdollisuuksiin yritysten välisen yhteistyön kautta. Ympäristövaikutuksia aiheuttavan toiminnan keskittämisen uskotaan myös helpottavan toiminnan vaatimia ympäristölupaprosesseja. Erityisesti Pirkanmaan materiaalivolyymit nähdään riittävän suurina, mikä houkuttelee kierrätys- ja uusiomateriaalitoimintaa Tampereen välittömään läheisyyteen sijoittuvalle kierrätyspuistoalueelle.
Nykyisten suunnitelmien mukaisesti kierrätyspuistoalueelle sijoittuvat toimijat voidaan tutkielmani perusteella luokitella kiertotalouden arvoketjussa yrityksiksi, jotka toiminnallaan palauttavat resurssit, jotka muuten joutuisivat jätteiksi, takaisin muiden yritysten käyttöön. Kierrätyspuistoalueelle sijoittuvat toimijat toimivat siis kiertotalouden arvoketjussa merkittävässä roolissa mahdollistaen kierrätys-ja uusiomateriaalien kierron keräys-, lajittelu-, käsittely- sekä jalostustoimien kautta. Tämä kuitenkin myös aiheuttaa sen, etteivät kierrätyspuiston yritykset voi toimia tehokkaasti ilman laajempaa alueellista toimijaverkkoa, sillä ne ovat riippuvaisia alueen ulkopuolisista materiaalivirroista.
Tarastenjärven kierrätyspuistoon sijoittuvien toimijoiden mahdollisuudet vaikuttaa alueen ulkopuolisten toimijoiden toimintaan muun muassa kiertotaloutta tukevaan tuotesuunnitteluun ovat rajalliset. Kierrätyspuiston toimijat voivat kuitenkin vaikuttaa laajemmin toimintamallien muutokseen tarjoamalla palveluitaan jäte- ja ylijäämämateriaaleja toiminnassaan tuottaville toimijoille. Kierrätyspuistoon sijoittuvilla toimijoilla on siis merkittävä rooli kiertotalouden paikallisten arvoketjujen osana. Vuorovaikutuksen edistäminen alueen sisäisten ja ulkoisten toimijoiden välillä on tärkeä osa kierrätyspuiston toimintaa ja se tulisi huomioida jo alueen suunnitteluvaiheessa.
Haastatteluaineiston sisällönanalyysin kautta tutkielmani tuo esille, kuinka Tarastenjärven kierrätyspuiston toiminta keskittyy materiaalien kierron ja erityisesti teknisten materiaalien ja maa-ainesten kierrätyksen ja uusiokäytön toteuttamiseen. Kiertotalous on siis jo lähtökohtaisesti osa hanketta, jonka toiminnalla neitsytraaka-aineiden käyttöä pystytään korvaamaan.
Tutkielmani perusteella kierrätyspuistoalueelle sijoittumiseen vaikuttavat motivaatiotekijät jakautuvat alueen sijainnin ja ominaisuuksien tarjoamiin mahdollisuuksiin sekä saman alan toimijoiden maantieteellisen keskittymisen tarjoamiin mahdollisuuksiin yritysten välisen yhteistyön kautta. Ympäristövaikutuksia aiheuttavan toiminnan keskittämisen uskotaan myös helpottavan toiminnan vaatimia ympäristölupaprosesseja. Erityisesti Pirkanmaan materiaalivolyymit nähdään riittävän suurina, mikä houkuttelee kierrätys- ja uusiomateriaalitoimintaa Tampereen välittömään läheisyyteen sijoittuvalle kierrätyspuistoalueelle.
Nykyisten suunnitelmien mukaisesti kierrätyspuistoalueelle sijoittuvat toimijat voidaan tutkielmani perusteella luokitella kiertotalouden arvoketjussa yrityksiksi, jotka toiminnallaan palauttavat resurssit, jotka muuten joutuisivat jätteiksi, takaisin muiden yritysten käyttöön. Kierrätyspuistoalueelle sijoittuvat toimijat toimivat siis kiertotalouden arvoketjussa merkittävässä roolissa mahdollistaen kierrätys-ja uusiomateriaalien kierron keräys-, lajittelu-, käsittely- sekä jalostustoimien kautta. Tämä kuitenkin myös aiheuttaa sen, etteivät kierrätyspuiston yritykset voi toimia tehokkaasti ilman laajempaa alueellista toimijaverkkoa, sillä ne ovat riippuvaisia alueen ulkopuolisista materiaalivirroista.
Tarastenjärven kierrätyspuistoon sijoittuvien toimijoiden mahdollisuudet vaikuttaa alueen ulkopuolisten toimijoiden toimintaan muun muassa kiertotaloutta tukevaan tuotesuunnitteluun ovat rajalliset. Kierrätyspuiston toimijat voivat kuitenkin vaikuttaa laajemmin toimintamallien muutokseen tarjoamalla palveluitaan jäte- ja ylijäämämateriaaleja toiminnassaan tuottaville toimijoille. Kierrätyspuistoon sijoittuvilla toimijoilla on siis merkittävä rooli kiertotalouden paikallisten arvoketjujen osana. Vuorovaikutuksen edistäminen alueen sisäisten ja ulkoisten toimijoiden välillä on tärkeä osa kierrätyspuiston toimintaa ja se tulisi huomioida jo alueen suunnitteluvaiheessa.