Hallitus väittelyn areenana : tutkimus yritysten hallitusten päätöksentekokeskustelusta

Abstract

Huomio yritysten hallitusten sisäiseen toimintaan on kasvanut pitkään hallinneen panos-tuotos ajattelun jälkeen, jossa hallituksen ja organisaation menestykselle etsittiin selitystä hallituksen kokoonpanosta. Merkittävä osa hallituksen toiminnasta tapahtuu kokouksissa ja niiden päätöksentekokeskusteluissa, joissa hallituksen panoksia, erityisesti moninaista asiantuntemusta, pyritään hyödyntämään organisaation eduksi. Koska hallituksen toiminnalla voi olla merkittävää vaikutusta yrityksen menestysmahdollisuuksiin, tulisi keskustelun laatuun kiinnittää huomiota. Hallituksilta odotetaan analyyttisyyttä ja rakentavan kriittistä otetta, mutta tästä näkökulmasta ei juurikaan ole empiiristä tutkimusta. Näiden lähtökohtien perusteella tässä tutkimuksessa tutkittiin väittelyä hallitusten päätöksenteossa. Väittely on keskustelun muoto, jonka tavoitteena on etsiä mahdollisimman perusteltua päätöstä. Sen avulla päätösehdotuksia voidaan tarkastella mahdollisimman monipuolisesti ja kriittisesti, jotta perustelujen pitävyyttä voidaan etukäteen tutkia.

Tutkimuksessa tarkasteltiin hallitusta väittelyn areenana kolmen näkökulman kautta. Ensinnäkin tutkittiin missä määrin rakentavaa väittelyä ilmenee hallitusten päätöksentekokeskustelussa. Toisekseen tutkittiin keskustelussa ilmeneviä väittelyyn vaikuttavia tekijöitä ja kolmanneksi tarkasteltiin väittelyn vaikuttavuutta. Vaikuttavuutta tarkasteltiin väittelyn yhteydellä usein keskustelussa oleviin strategisiin tehtäviin. Aihetta tutkittiin selvittämällä hallitusammattilaisten kokemuksia hallitusten päätöksentekokeskusteluista survey-tutkimuksena. Aineisto kerättiin keväällä 2016. Aineistoa analysoitiin perusjakaumien ja korrelaatiokertoimen avulla.

Johtopäätöksinä voidaan todeta, että pääasiassa vuorovaikutus ja keskustelu koetaan hallituksissa varsin myönteisenä ja hyödyllisenä, erilaisia näkökulmia tuottavana. Rakentavan väittelyn piirteitä ilmenee ja pääsääntöisesti väittely on yhteistyöhön pyrkivää. Aineisto kuitenkin herätti myös kysymyksiä siitä kuinka vertailevaa ja kyseenalaistavaa keskustelu lopulta todellisuudessa on. Vaikka päätöskeskustelut olisivat monipuolisia, ne eivät välttämättä toteuta rakentavan väittelyn keskeisiä elementtejä, ja täten kriittisen päätöksenteon määritelmiä. Aineiston perusteella erityisesti luottamuksellinen, erilaiset mielipiteet salliva vuorovaikutusympäristö ja päätöksen kehyksen, erityisesti strategisen kytkennän, aktiivinen huomiointi olivat yhteydessä väittelyyn. Hallitusten asiantuntijuuden hyödyntämisellä, sillä ehdolla, että se ei kuitenkaan ohjaa liikaa keskustelua, ja väittelyllä löytyi yhteys. Väittelyn vaikuttavuus korostui strategisten linjausten ja uhkien ja riskien tunnistamisessa.