Kultakoura vai ympäristökriminaali : kehysanalyysi median suhtautumisesta Pekka Perään
Tuominen, Antti (2017)
2017
Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Journalism and Communication
Viestintätieteiden tiedekunta - Faculty of Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-06-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201706071841
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201706071841
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmani tarkastelee sitä, millaisen kuvan suomalainen media antaa Talvivaaran kaivoksesta ja sen omistajasta Pekka Perästä. Työssä etsin vastausta kysymykseen: Millainen asema journalistissa esityksissä annetaan Pekka Perälle Talvivaaraa koskevien kiistojen ratkaisijana?
Tutkielma on otteeltaan laadullinen tutkimus. Sen aineisto koostuu yhteensä 19 laajasta sanoma- ja aikakauslehtiartikkelista vuosilta 2005-2014. Erottelen aineistoa kehysanalyysin avulla ja tutkimuksessa on sovellettu uusvasemmistolaista viestintäteoriaa ja teoriaa kehystämisestä. Olen eritellyt tekstejä kehysanalyysin menetelmin ja tutkinut, millaiseen valoon aiheeni asettuu eri kehysten valossa. Olen tutkinut, mitä teksteissä nähdään ongelmiksi, niiden syiksi ja millaisia ratkaisuja ongelmiin ehdotetaan. Olen myös tutkinut teksteissä käytettyjä metaforia, rinnastuksia ja aiheen kuvauksia.
Aineistostani erottuu viisi kehystä: vaurauden-, korjauksen-, epäonnistumisen-, ympäristöuhan- ja vastakkainasettelun kehys. Kehyksestä riippuen Pekka Perä ja Talvivaara nähdään joko Kainuun työllisyyden pelastajana ja vaurauden lähteenä tai uhkana lähialueen vesistöille ja koko kaivosalan maineelle.
Olen soveltanut työssä myös Daniel Hallinin ajatusta julkisuuden piireistä. Teorian mukaan valitessaan aiheita, toimijoita ja perusteluja julkisuuteen toimittajat hyväksyvät osan ajatuksista itsestään selvinä eikä niitä vastusteta jutuissa. Toiset ajatukset suljetaan liian outoina pois. Aineistoni perusteella Talvivaara-kirjoittelussa pidetään itsestäänselvänä, että kaivostoiminta on luvallinen bisnes, kun sitä hoidetaan sääntöjen mukaan. Ajatus kaivostoiminnan tiukasta rajoittamisesta puolestaan suljetaan pois.
Tutkielma on otteeltaan laadullinen tutkimus. Sen aineisto koostuu yhteensä 19 laajasta sanoma- ja aikakauslehtiartikkelista vuosilta 2005-2014. Erottelen aineistoa kehysanalyysin avulla ja tutkimuksessa on sovellettu uusvasemmistolaista viestintäteoriaa ja teoriaa kehystämisestä. Olen eritellyt tekstejä kehysanalyysin menetelmin ja tutkinut, millaiseen valoon aiheeni asettuu eri kehysten valossa. Olen tutkinut, mitä teksteissä nähdään ongelmiksi, niiden syiksi ja millaisia ratkaisuja ongelmiin ehdotetaan. Olen myös tutkinut teksteissä käytettyjä metaforia, rinnastuksia ja aiheen kuvauksia.
Aineistostani erottuu viisi kehystä: vaurauden-, korjauksen-, epäonnistumisen-, ympäristöuhan- ja vastakkainasettelun kehys. Kehyksestä riippuen Pekka Perä ja Talvivaara nähdään joko Kainuun työllisyyden pelastajana ja vaurauden lähteenä tai uhkana lähialueen vesistöille ja koko kaivosalan maineelle.
Olen soveltanut työssä myös Daniel Hallinin ajatusta julkisuuden piireistä. Teorian mukaan valitessaan aiheita, toimijoita ja perusteluja julkisuuteen toimittajat hyväksyvät osan ajatuksista itsestään selvinä eikä niitä vastusteta jutuissa. Toiset ajatukset suljetaan liian outoina pois. Aineistoni perusteella Talvivaara-kirjoittelussa pidetään itsestäänselvänä, että kaivostoiminta on luvallinen bisnes, kun sitä hoidetaan sääntöjen mukaan. Ajatus kaivostoiminnan tiukasta rajoittamisesta puolestaan suljetaan pois.