Muistiorganisaatioiden aineiston transkription ja sisällönkuvailun joukkoistaminen
Ekman, Marianne (2017)
2017
Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Information Studies and Interactive Media
Viestintätieteiden tiedekunta - Faculty of Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-05-31
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201706071840
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201706071840
Tiivistelmä
Muistiorganisaatioiden aineistomäärä kasvaa koko ajan. Vähenevien resurssien kanssa kamppaileville muistiorganisaatioille ongelmaksi tulee aineiston saattaminen käyttökelpoisessa muodossa yleisön käytettäväksi. Muistiorganisaatioissa on kokeiltu joukkoistamista eli suuren yleisön tehtäväksi annetaan internetin kautta ammattilaisten työtehtäviä.
Tutkielmassa selvitettiin, kuinka aineiston sisällönkuvailuun ja transkriptioon liittyviä joukkoistamishankkeita oli organisoitu ja haettiin organisointiin hyviä käytänteitä. Viitekehyksessä joukkoistaminen asetettiin arkistojen avautumisen ja vapaaehtoisten osallistamisen jatkumoon. Tutkimusaihetta tarkennettiin koskemaan käyttäjien rekrytointia, käyttäjien ja organisaation motivaatioita, hankkeen hallinnoijien ja käyttäjien rooleja sekä tehdyn työn laatua ja laadun kontrollia. Opinnäytteen metodina oli systemaattinen kirjallisuuskatsaus, jonka avulla löydettiin aineistoksi artikkelit tieteellisissä julkaisuissa vuosina 2012-2016.
Tutkimustulokset vahvistivat aiempia tutkimustuloksia. Motivoivana tekijänä käyttäjille oli oma kiinnostus aiheeseen, mutta myös halu osallistua yhteisen hyvän tekemiseen. Organisaatiot hyötyivät käyttäjien työpanoksesta. Koska käyttäjien osaamistaso ja tehtävien vaatimustaso vaihtelivat, niin joukkoistamisessa olisi kontrolloitava tehdyn työn laatua. Tutkielman tutkimustulokset osoittivat, että joukkoistamisessa pieni joukko teki suuren osan tehtävistä, joten oleellista olisi löytää nämä toimijat. Jos joukkoistaminen kohdentuu suurelle yleisölle, niin tehtävät olisi hyvä pilkkoa pieniksi osiksi. Asiantuntijoille kohdennettua joukkoistamista ja auktoriteetin jakoa voisi tutkia jatkossa lisää. Pelien käyttö tehtävän tekemisessä, laadun valvonnassa ja käyttäjien motivoinnissa nousi esiin mahdollisuutena, jossa on vielä tutkittavaa.
Tutkielmassa selvitettiin, kuinka aineiston sisällönkuvailuun ja transkriptioon liittyviä joukkoistamishankkeita oli organisoitu ja haettiin organisointiin hyviä käytänteitä. Viitekehyksessä joukkoistaminen asetettiin arkistojen avautumisen ja vapaaehtoisten osallistamisen jatkumoon. Tutkimusaihetta tarkennettiin koskemaan käyttäjien rekrytointia, käyttäjien ja organisaation motivaatioita, hankkeen hallinnoijien ja käyttäjien rooleja sekä tehdyn työn laatua ja laadun kontrollia. Opinnäytteen metodina oli systemaattinen kirjallisuuskatsaus, jonka avulla löydettiin aineistoksi artikkelit tieteellisissä julkaisuissa vuosina 2012-2016.
Tutkimustulokset vahvistivat aiempia tutkimustuloksia. Motivoivana tekijänä käyttäjille oli oma kiinnostus aiheeseen, mutta myös halu osallistua yhteisen hyvän tekemiseen. Organisaatiot hyötyivät käyttäjien työpanoksesta. Koska käyttäjien osaamistaso ja tehtävien vaatimustaso vaihtelivat, niin joukkoistamisessa olisi kontrolloitava tehdyn työn laatua. Tutkielman tutkimustulokset osoittivat, että joukkoistamisessa pieni joukko teki suuren osan tehtävistä, joten oleellista olisi löytää nämä toimijat. Jos joukkoistaminen kohdentuu suurelle yleisölle, niin tehtävät olisi hyvä pilkkoa pieniksi osiksi. Asiantuntijoille kohdennettua joukkoistamista ja auktoriteetin jakoa voisi tutkia jatkossa lisää. Pelien käyttö tehtävän tekemisessä, laadun valvonnassa ja käyttäjien motivoinnissa nousi esiin mahdollisuutena, jossa on vielä tutkittavaa.