"Saa itte päättää millasen tekee" : kokonainen käsityöprosessi esiopetuksessa

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena oli kuvailla esiopetuksessa toteutuvaa käsityökasvatusta. Tarkastelunäkökulma suuntautui lapsen luovuuteen ja lapsen mahdollisuuteen ilmaista itseään käsityön kautta. Keskiössä oli myös lapsen rooli toimijana sekä oman käsityötuotteen suunnittelijana, tekijänä ja arvioijana. Tutkimuksen teoriaosuus keskittyy käsityön ja kokonaisen käsityöprosessin kuvaamiseen ja määrittelyyn. Esille tuodaan kokonaisen käsityöprosessin ja käsillä tekemisen merkitys kasvatuksellisena ja opetuksellisena kokonaisuutena. Kokonaisesta käsityöprosessista voidaan puhua kun yksilö itse vastaa käsillä tehtävän tuotteen ideoinnista, suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista. Luovuus on otettu käsitteenä esille käsityön ohella, koska luovuus kuuluu olennaisena osana kokonaisen käsityöprosessin toteutumiseen. Luovuuden määrittelyssä keskitytään pohtimaan lapsen luovuutta ja luovan toiminnan merkitystä lapselle ja yksilölle laajemmin. Teoriaosuudessa nostetaan esille myös aikaisemmat kokonaisen käsityön toteutumisesta tehdyt tutkimukset.

Tutkimus on kvalitatiivinen toimintatutkimus. Tutkimuksen aineisto on kerätty esiopetusluokassa toteutetusta käsityöprojektista. Aineistoon kuuluvat käsityöprosessin aikana lasten toiminnasta tehdyt havainnot, sekä lasten haastattelut ja projektin kautta syntyneiden suunnitelmien ja produktien valokuvat. Oppilaat toteuttivat projektin aikana itselleen pehmolelun. Jokainen oppilas suunnitteli itse pehmolelun ja piirsi tarvittavat kaavat. Työstämisvaiheessa oppilaita ohjattiin ratkaisemaan eteen tulevia ongelmia itsenäisesti. Valmiita töitä tarkasteltiin yhteisesti. Lisäksi jokainen oppilas osallistui haastatteluun. Tutkija havainnoi oppilaita koko projektin ajan.

Kokonainen käsityö on käsitteenä ajankohtainen. Esi- ja perusopetuksen uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön syksyllä 2016. Opetussuunnitelman mukaisesti tulee käsityökasvatuksen noudattaa kokonaisen käsityöprosessin vaiheita esiopetuksesta alkaen. Käsityön opetusta on ohjattu jo aikaisemmissa opetussuunnitelmissa kohti kokonaista käsityötä. Uusien opetussuunnitelmien myötä kokonaisen käsityön tavoite on kuitenkin entistä selvempi. Aiheen aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu, että käsityön opetus suomalaisissa päiväkodeissa ja kouluissa nojaa varsin paljon mallitöihin. Tällöin kokonainen käsityö ei toteudu, vaan puhutaan ositetusta käsityöstä.

Tutkimusaineistosta on havaittavissa, että kokonaisen käsityöprojektin toteuttaminen esikouluikäisten lasten kanssa on mahdollista. Jokainen oppilas toteutti oman työnsä kokonaisen käsityön vaiheiden kautta. Aineiston perusteella oppilaat kokivat projektin mieleisenä. Projekti tuotti uusia oppimiskokemuksia, tekemisen iloa sekä nautintoa valmiista työstä. Esille nousi erityisesti työn merkityksellisyyden kokemukset, leikillisyys ja innostuneisuus tekemiseen. Tutkimuksen voidaan sanoa tarjoavan yhden mallin kokonaisen käsityöprosessin toteuttamiseen. Se on hyödyllinen esi- ja alkuopetuksessa toimiville opettajille. Siinä esiintuodut seikat voivat tarjota opettajalle tietoa kokonaisen käsityöprosessin ohjaamisesta, suunnittelusta ja toteutuksesta, sekä näin rohkaista muuttamaan opetusta lähemmäksi kokonaisen käsityön mallia.