Immigrants’ and Natives’ Intra- and Intercultural Co-worker Relations and Their Associations With Employee Well-being : A study in an urban bus transportation company

Abstract

Tämä väitöskirja koostuu kolmesta tutkimuksesta, joissa tarkastellaan maahanmuuttajataustaisten ja suomalaissyntyisten työntekijöiden sosiaalisia suhteita, työpaikkakiusaamisen kohteeksi joutumista sekä sosiaalisten suhteiden yhteyttä työhyvinvointiin. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä käytettiin sosiaalista identiteettiteoriaa, samankaltaisuus vetää puoleensa -paradigmaa ja malleja, jotka painottavat tarvetta kuulua ryhmään ja oppimisen merkitystä kulttuuriin sopeutumisessa. Tutkimukset pohjautuvat poikkileikkausaineistoon, joka kerättiin kyselyin vuonna 2006 osana Työterveyslaitoksen toteuttamaa laajempaa tutkimusta ”Monikulttuuriset työyhteisöt – maahanmuuttajien integroituminen työyhteisöön, työhyvinvointi, työturvallisuus ja yhdenvertaisuus työhönottoprosessissa”. Tutkimusjoukko koostui maahanmuuttajataustaisista (N = 183) ja kantaväestöön (N = 186) kuuluvista linja-autonkuljettajina (93 %) ja mekaanikkoina (7 %) suomalaisessa kaupunkiliikenteen linja-autoyhtiössä työskentelevistä työntekijöistä.

Tulokset osoittivat, että työtoverisuhteet omaan kulttuurin kuuluvien työtoverien kanssa koettiin myönteisemmiksi kuin muihin kulttuureihin kuuluvien kanssa niin maahanmuuttajien kuin suomalaissyntyisten keskuudessa. Myös läheisimmäksi koettu työtoveri oli useimmiten samasta kulttuurista tai maasta. Maahanmuuttajien suhteiden laatu suomalaissyntyisiin työtovereihin riippui kulttuurisesta etäisyydestä suomalaiseen kulttuuriin. Mitä suurempi etäisyys, sitä vähemmän myönteisiksi suhteet suomalaisiin työtovereihin koettiin. Mitä suurempi etäisyys, sitä suurempi oli myös riski joutua työpaikkakiusaamisen kohteeksi. Mitä myönteisemmiksi työtoverisuhteet koettiin, sitä paremmaksi työtyytyväisyys ja psykologinen hyvinvointi koettiin. Maahanmuuttajien ja suomalaissyntyisten väliset keskinäiset työtoverisuhteet olivat kuitenkin voimakkaammin yhteydessä työtyytyväisyyteen kuin muut suhteet sekä maahanmuuttajien että suomalaissyntyisten keskuudessa. Maahanmuuttajien keskuudessa suhteet suomalaissyntyisiin työtovereihin olivat myös voimakkaammassa yhteydessä psykologiseen hyvinvointiin kuin suhteet samasta kulttuurista tulleisiin.

Tutkimustulokset viittaavat siihen, että kulttuurisesti monimuotoisissa työyhteisöissä huomiota olisi kiinnitettävä maahanmuuttajien ja suomalaissyntyisten välisten myönteisten työtoverisuhteiden edistämiseen, koska tämä voi myös parantaa työhyvinvointia, erityisesti työtyytyväisyyttä. Lisäksi kulttuurisesti etäisimmillä maahanmuuttajilla voi olla suurin riski joutua kokemaan sosiaalista ulkopuolisuutta ja työpaikkakiusaamista. Näin ollen on suositeltavaa, että kulttuurisesti monimuotoisissa työpaikoissa, joissa on sekä maahanmuuttajataustaisia että suomalaissyntyisiä työntekijöitä, kohdistetaan huomiota sosiaalisen osallisuuden edistämiseen kaikkien työntekijöiden osalta. Lisäksi tarvitaan toimenpiteitä työpaikkakiusaamisen ennaltaehkäisemiseen.

This dissertation consists of three studies exploring relations among immigrant and native employees, exposure to workplace bullying and the associations of intra- and intercultural co-worker relations with employee well-being. The framework of the research was based on social identity theory, the similarity attraction paradigm, the cultural distance hypothesis, the need to belong theory and models of cultural adjustment emphasizing the role of learning in adjustment. The three studies use a cross-sectional data set gathered by surveys in 2006 as part of a larger study entitled “Multicultural work organizations – immigrant workers’ integration, well-being, safety and equitable personnel selection”, conducted at the Finnish Institute of Occupational Health. The participants were immigrant (N = 183) and native (N = 186) employees working as bus drivers (93%) and mechanics (7%) in an urban bus transportation company in Finland.

The results showed that intra-cultural co-worker relations were in general perceived as more positive than intercultural co-worker relations, among both immigrants and natives. The co-worker perceived to be the closest one also originated most often from the same culture or country. The quality of immigrants’ co-worker relations with natives was associated with cultural distance from the Finnish host culture. The greater the distance, the less positive were the relations perceived. The greater the distance, the greater also the risk of being subjected to bullying. The more positive the co-worker relations were perceived to be, the higher the levels of job satisfaction and psychological well-being. Co-worker relations between immigrants and natives, however, were more strongly associated with job satisfaction than other co-worker relations, among immigrants as well as among natives. Among immigrants co-worker relations with natives were also more strongly associated with psychological well-being than were intra-cultural co-worker relations.

The findings of this study suggest that attention should be paid to fostering the development of positive co-worker relations between immigrants and natives, as this may enhance employee well-being, notably job satisfaction. Furthermore, culturally distant immigrants may be at particular risk of social exclusion and subjection to workplace bullying. Hence, it is recommended that culturally diverse workplaces with immigrant and native employees should focus on social inclusion of all employees regardless of cultural background, and take measures to prevent workplace bullying.