Hyvän vanhemmuuden argumentit ja niiden retorinen puolustaminen: analyysi erään perhelehden nettikeskustelupalstalla käydyistä keskusteluista liittyen lastensuojelun kiireelliseen sijoitukseen ja huostaanottoon

Abstract

Tutkielmassa tutkitaan sitä, miten vanhemmat argumentoivat oman hyvän vanhemmuutensa puolesta nettikeskustelupalstan kirjoituksissa, tilanteessa jossa perheeseen on tehty kiireellinen sijoitus tai huostaanotto. Tutkielma kiinnittyy siten vahvasti vanhempien näkökulmaan. Retorisen analyysin avulla tarkastellaan sitä, miten vanhemmat argumentoivat ja puolustavat kiistanalaiseksi määrittyvää vanhemmuuttaan. Kiistanalaisuus on tutkielmassani teoreettinen käsite, jonka avulla pyrin kuvaamaan vanhemmuutta, joka rikkoo kulttuurisia ja ideaaleja vanhemmuuskäsityksiä, ja asettuu siten perheen ulkopuolisten tahojen tarkastelujen ja määrittelyjen kohteeksi.

Tutkimusaineisto koostuu 33:sta nettikeskusteluviestistä, jotka on kerätty erään perhelehden internet-sivustolta. Kirjoituksia lähestytään retorisena aineistona, josta analysoidaan tämän kyseisen palstan kirjoittajien vanhemmuuden argumentteja ja retoristen keinojen käyttöä. Konstruktiivisen ajattelutavan mukaisesti, nettikeskusteluita ei tarkastella autenttisina todellisuuden kuvina, vaan ne nähdään yhtenä tapana rakentaa näkökulmallista sosiaalista todellisuutta.

Aineistosta on argumenttianalyysillä ja retoristen keinojen analyysillä eritelty hyvän vanhemmuuden argumentit sekä ne retoriset vakuuttamisen keinot, joilla argumentteja puolustetaan. Analyysin apuvälineenä ovat toimineet Arja Jokisen (2016) erittelemät vakuuttavan retoriikan keinot ja Chaïm Perelmanin (2007) uuden retoriikan näkemykset suostuttelemisesta ja vakuuttamisesta argumentaatiotekniikoiden avulla.

Tutkielman tulokset on jaettu kahteen lukuun. Ensimmäisessä luvussa hyvän vanhemmuuden argumentit liittyvät väitteen esittäjään. Tällöin hyvää vanhemmuutta puolustetaan lapselle annetun rakkauden ja hoivan, normaalin perheen ja tavallisen arjen sekä lapsen koulussa ja elämässä pärjäämisen kautta. Toinen tulosluku koostuu argumenteista, jotka liittyvät vastapuolen toimintaan, eli tässä yhteydessä lastensuojelun toimintaan. Tällöin retoriikka on luonteeltaan hyökkäävää. Omaa vanhemmuutta puolustetaan vetoamalla omaan leimattuun asemaan, lastensuojelun tekemiin virheisiin sekä huostaanottobisnekseen. Analyysin tuloksena vanhempien asema ja näkökulma suhteessa lastensuojelun käytöntöihin määrittyy alisteiseksi, epävarmaksi, omaa vanhemmuutta vahvasti puolustavaksi ja vastapuolen toimintaa kyseenalaistavaksi. Sosiaalinen media vapaana vuorovaikutuksen areenana näyttäytyy puolestaan paikkana vaihtoehtoisten ja kriittisten näkemysten vapaaseen ilmaisuun.

Kirjoittajat käyttävät monipuolisesti retorisia vakuuttamisen keinoja puolustaessaan vanhemmuuttaan. Yleisimmät retoriset keinot aineistossani ovat: ääri-ilmaisut, asiantuntijapuheeseen vetoaminen, määrällistäminen ja metaforien käyttö.