Eronneet isät lastensuojelussa
Kivimäki-Kovacic, Anna (2017)
Kivimäki-Kovacic, Anna
2017
Sosiaalityön tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Social Work
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-05-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201705311771
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201705311771
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan triangulatiivisesti kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia analyysimenetelmiä yhdistellen eronneiden, lapsen äidin kanssa riitaisissa väleissä olevien isien kokemuksia lastensuojelutyöskentelystä. Tutkielmassa tarkastellaan, miten eronneet isät ovat kokeneet työskentelyn lastensuojelun sosiaalityöntekijän kanssa ja kuinka eronneet isät ovat kokeneet tulleensa kuulluiksi lastensuojelutyöskentelyn aikana. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan aineistoon kuuluvien eronneiden isien isyyttä suhteessa lapseen ja isyyttä heidän omana kokemuksenaan.
Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella (N=76). Eronneiden isien kokemuksia sosiaalityöntekijän työskentelystä ja kuulluksi tulemisesta tarkasteltiin kuvailevien kvantitatiivisten menetelmien avulla. Kvantitatiivista aineistoa täydennettiin kvalitatiivisella aineistolla. Eronneiden isien isyyttä suhteessa lapseen ja isyyttä heidän omana kokemuksenaan tarkasteltiin sisällönanalyysin avulla.
Eronneiden isien kokemukset lastensuojelun sosiaalityöntekijän työskentelystä ja kuulluksi tulemisesta vaihtelivat. Eronneet isät kritisoivat runsaasti lastensuojelun prosesseja yleisemmin sekä laajemmin koko järjestelmää. Lastensuojelun katsottiin olevan kykenemätön tukemaan isiä, jotka olivat kohdanneet haasteita lapsensa äidin kanssa toimimisessa. Eronneet isät kokivat ongelmalliseksi lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden naisvaltaisuuden. Naisten katsottiin olevan äitien puolella ja ajavan näiden etua isien jäädessä syrjään.
Tyytyväisyyden kokemukset vaikuttivat muodostuvan yksinkertaisista asioista, kuten riittävästi yhteydenpidosta ja eronneen isän huolien kuulemisesta. Sosiaalityöntekijällä saatettiin kokea olevan ennakkoasenteita, jotka kuitenkin hälvenivät, kun sosiaalityöntekijä tutustui paremmin perheeseen. Haasteita pitkäjänteisen asiakassuhteen luomiselle voi kuitenkin asettaa lastensuojelun haasteet, kuten resurssipula, kiire ja työntekijöiden vaihtuminen.
Eronneet isät esittivät toiveita liittyen sosiaalityöntekijän sukupuoleen. Noin puolet isistä toivoi sosiaalityöntekijän olevan mies, kun taas puolet koki, ettei sosiaalityöntekijän sukupuolella ole väliä. Miespuolisen sosiaalityöntekijän kanssa työskentely ei kuitenkaan varmistanut tyytyväisyyttä työskentelyyn, vaan eronneilla isillä oli huonoja kokemuksia sekä nais- että miessosiaalityöntekijöiden kanssa työskentelystä.
Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella (N=76). Eronneiden isien kokemuksia sosiaalityöntekijän työskentelystä ja kuulluksi tulemisesta tarkasteltiin kuvailevien kvantitatiivisten menetelmien avulla. Kvantitatiivista aineistoa täydennettiin kvalitatiivisella aineistolla. Eronneiden isien isyyttä suhteessa lapseen ja isyyttä heidän omana kokemuksenaan tarkasteltiin sisällönanalyysin avulla.
Eronneiden isien kokemukset lastensuojelun sosiaalityöntekijän työskentelystä ja kuulluksi tulemisesta vaihtelivat. Eronneet isät kritisoivat runsaasti lastensuojelun prosesseja yleisemmin sekä laajemmin koko järjestelmää. Lastensuojelun katsottiin olevan kykenemätön tukemaan isiä, jotka olivat kohdanneet haasteita lapsensa äidin kanssa toimimisessa. Eronneet isät kokivat ongelmalliseksi lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden naisvaltaisuuden. Naisten katsottiin olevan äitien puolella ja ajavan näiden etua isien jäädessä syrjään.
Tyytyväisyyden kokemukset vaikuttivat muodostuvan yksinkertaisista asioista, kuten riittävästi yhteydenpidosta ja eronneen isän huolien kuulemisesta. Sosiaalityöntekijällä saatettiin kokea olevan ennakkoasenteita, jotka kuitenkin hälvenivät, kun sosiaalityöntekijä tutustui paremmin perheeseen. Haasteita pitkäjänteisen asiakassuhteen luomiselle voi kuitenkin asettaa lastensuojelun haasteet, kuten resurssipula, kiire ja työntekijöiden vaihtuminen.
Eronneet isät esittivät toiveita liittyen sosiaalityöntekijän sukupuoleen. Noin puolet isistä toivoi sosiaalityöntekijän olevan mies, kun taas puolet koki, ettei sosiaalityöntekijän sukupuolella ole väliä. Miespuolisen sosiaalityöntekijän kanssa työskentely ei kuitenkaan varmistanut tyytyväisyyttä työskentelyyn, vaan eronneilla isillä oli huonoja kokemuksia sekä nais- että miessosiaalityöntekijöiden kanssa työskentelystä.