Käsityksiä koulutuksen keskeyttämisestä koulukuraattoreiden kertomana : fenomenografinen tutkimus koulukuraattorien työstä toisella asteella
Silvennoinen, Vesa (2017)
2017
Sosiaalityön tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Social Work
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-05-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201705311768
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201705311768
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee toisen asteen koulukuraattoreiden käsityksiä koulutuksen keskeyttämisriskissä olevista opiskelijoista ja keinoista, joilla keskeyttämistä voitaisiin tulevaisuudessa vähentää. Käsite koulutuksen keskeyttäjä tarkoittaa toisen asteen opiskelijaa, joka on lopettanut opintonsa kesken. Tutkielman ensimmäisessä tutkimuskysymyksessä tarkastellaan, millaisia käsityksiä kuraattoreilla on keskeyttämisriskissä olevista opiskelijoista sekä työstä heidän kanssaan. Toinen tutkimuskysymys koskee kuraattoreiden käsityksiä muutoksista, joiden kautta keskeyttämisriski pienentyisi.
Tutkielma on laadullinen tutkimus, joka toteutettu fenomenografisella tutkimusotteella. Tutkimusaineisto kerättiin erään sisäsuomalaisen kaupunkiseudun toisen asteen kuraattoreita haastattelemalla. Aineisto koostui kuuden koulukuraattorin haastatteluista, jotka toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna. Tutkielman tulosten analysoinnissa käytettiin fenomenografista analyysiä.
Tutkielmassa selvisi, että kuraattoreiden käsitysten mukaan koulun keskeyttäjät ovat toisella asteella merkittävä ongelma, johon ei ole yleisesti sovittua tapaa puuttua. Koulutuksen keskeyttämisriskissä olevaa opiskelijaa koskevat näkemykset liittyivät pitkälti motivaatioon ja siihen sidoksissa oleviin ongelmiin, jotka ovat avainasemassa koulutukseen sitoutumisessa. Keskeyttämisriskin vähentämiseksi kuraattorit kokivat tarpeelliseksi opetushenkilökunnan ja opiskelijahuollon yhteistyön kehittämisen, koska usein opiskelijoiden eteenpäin ohjaaminen opiskelijahuollon prosesseihin kestää liian kauan. Kehittämisen kohteiksi nimettiin tiedonsiirto, opinto-ohjaukseen panostaminen ja erilaiset tukitoimet. Tärkeänä pidettiin myös ryhmäytymistä, koska se kuraattorien mukaan lisää sitoutumista. Keskeistä on kuraattorien käsitysten mukaan pyrkiä sitouttamaan opiskelijat koulutukseen ja oppilaitokseen sekä auttaa heitä löytämään motivaatiota opintojen suorittamiseen.
Tutkielma on laadullinen tutkimus, joka toteutettu fenomenografisella tutkimusotteella. Tutkimusaineisto kerättiin erään sisäsuomalaisen kaupunkiseudun toisen asteen kuraattoreita haastattelemalla. Aineisto koostui kuuden koulukuraattorin haastatteluista, jotka toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna. Tutkielman tulosten analysoinnissa käytettiin fenomenografista analyysiä.
Tutkielmassa selvisi, että kuraattoreiden käsitysten mukaan koulun keskeyttäjät ovat toisella asteella merkittävä ongelma, johon ei ole yleisesti sovittua tapaa puuttua. Koulutuksen keskeyttämisriskissä olevaa opiskelijaa koskevat näkemykset liittyivät pitkälti motivaatioon ja siihen sidoksissa oleviin ongelmiin, jotka ovat avainasemassa koulutukseen sitoutumisessa. Keskeyttämisriskin vähentämiseksi kuraattorit kokivat tarpeelliseksi opetushenkilökunnan ja opiskelijahuollon yhteistyön kehittämisen, koska usein opiskelijoiden eteenpäin ohjaaminen opiskelijahuollon prosesseihin kestää liian kauan. Kehittämisen kohteiksi nimettiin tiedonsiirto, opinto-ohjaukseen panostaminen ja erilaiset tukitoimet. Tärkeänä pidettiin myös ryhmäytymistä, koska se kuraattorien mukaan lisää sitoutumista. Keskeistä on kuraattorien käsitysten mukaan pyrkiä sitouttamaan opiskelijat koulutukseen ja oppilaitokseen sekä auttaa heitä löytämään motivaatiota opintojen suorittamiseen.