Maahanmuuttajataustaiset opiskelijat Valma-koulutuksessa : ohjaus, siirtymät ja koulutuksen kehittäminen

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkittiin maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa ns. Valma-koulutuksessa ohjauksen, siirtymien ja koulutuksen kehittämisen näkökulmasta. Valmentavilla koulutuksilla on tärkeä rooli koulutuksellisen tasa-arvon edistämisessä ja syrjäytymisen ehkäisyssä. Valma on koulutusmuotona uusi, sillä valmistavat ja valmentavat koulutukset yhdistettiin yhdeksi koulutuskokonaisuudeksi syksystä 2015 alkaen. Tutkimuskysymykset olivat: 1. minkälaisia näkemyksiä opettajilla ja opiskelijoilla on ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen ohjauksesta ja haasteista, 2. minkälaisia näkemyksiä opettajilla ja opiskelijoilla on ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavasta koulutuksesta nivelvaiheena jatko-opintoihin sekä 3. minkälaisia ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen kehittämisratkaisuja opettajat esittävät. Tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla haastattelemalla koulutuksen opiskelijoita sekä opettajia. Analyysimenetelmänä oli teema-analyysi.

Tutkimustulosten mukaan opettajat toivat esille omaan työhön liittyviä uusia osaamisalueita, jotka koskivat ohjausosaamisen korostumista opettajien työssä. Opettajat ajattelivat olevan ns. kaksoisroolissa sekä ohjaajina ja opettajina, mikä toi monenlaisia haasteita heidän työhönsä. Maahanmuuttajaopiskelijat kuvasivat ohjausta ja opetusta pääasiassa positiivisesti. He olivat saaneet eniten ohjausta lähimmältä opettajaltaan. Henkilökohtaistaminen ja osaamisen tunnistaminen liittyivät keskeisesti valmentavaan koulutukseen. Opettajat kuvasivat henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman tärkeimmäksi välineeksi opiskelijoiden henkilökohtaistamiseen, mutta toivoivat HOPSiin enemmän resursseja, suunnitelmallisuutta ja aikaa. Maahanmuuttajaopiskelijat puolestaan määrittelivät HOPSia toimivaksi dokumentiksi, jonka avulla opiskelijalla ja opettajalla oli yhteinen käsitys opintojen toteutuksesta. Isot ryhmäkoot, heterogeeninen opiskelija-aines sekä opiskelijoiden erilaiset opiskeluvalmiudet toivat kuitenkin haasteita opiskelijalähtöisyyteen. Ratkaisuehdotukseksi opettajien työssä jaksamiseen ehdotettiin pariopettajuutta ja kollegiaalisen tuen lisäämistä.

Opettajien mukaan Valman päätavoitteena on opiskelijoiden ammatillisten valmiuksien lisääminen sekä ammatilliseen koulutukseen pääseminen. Opiskelijat sen sijaan olivat tulleet koulutukseen parantaakseen suomen kielen taitoaan ja päästäkseen työelämään. Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden Valma-ryhmien ja suomalaisten Valma-ryhmien yhdistäminen voisi olla hyvä keino maahanmuuttajien integroimiseen suomalaiseen yhteiskuntaan ja kielen oppimiseen. Maahanmuuttajaopiskelijoilla oli realistinen kuva jatko-opinnoistaan ja tulevaisuudestaan. Lähes kaikilla oli koulupaikka Valman jälkeen tiedossa. Tutkimuksen tulokset antoivat tietoa valmentavan koulutuksen ohjauksesta sekä koulutuksen roolista nivelvaiheena jatko-opintoihin ja vahvistivat käsitystä siitä, että valmentavalla koulutuksella on tärkeä merkitys opiskelijoiden koulutukseen siirtymisessä.