Kehitysvammaisten integroituminen avoimille työmarkkinoille : tarkastelussa viisi Työklinikka-projektin asiakasta

Abstract

Tutkielman tarkoituksena oli ymmärtää niitä esteitä, joita liittyy Tampereen Kaupunkilähetys ry:n Työklinikka-projektin kehitysvammaisten asiakkaiden työllistymiseen avoimille työmarkkinoille. Jotta pystyin pohtimaan projektin asiakkaiden kohtaamia esteitä heidän pyrkiessään avoimille työmarkkinoille, tarkastelin esteiden vastapainona työllistymistä edistäviä tekijöitä. Luontevana tutkimuskohteena oli myös ymmärtää, miksi työ on tärkeä asia projektin asiakkaille. Tutkielma toteutettiin viiteen henkilöön kohdistuvana tapaustutkimuksena, jossa kehitysvammaisten asiakkaiden lisäksi haastateltiin heidän itsensä määrittelemiä omaisia ja ammatillisia henkilöitä, joilla oli tietoa tutkittavien työelämäpolusta. Haastattelut olivat luonteeltaan teemahaastatteluja.

Tutkimukseni osoitti, että Työklinikka-projektin kehitysvammaisten asiakkaiden työllistymistä estäviä seikkoja olivat yksilöiden palkkatöihin vaikuttavat arjen haasteet, liian vähäinen tuki asumispal-veluissa, työelämän kasvavat paineet sekä yhteiskunnan toimimaton tukijärjestelmä, joka passivoi osallistumaan avoimille työmarkkinoille. Yksilöllisistä arjen haasteista nousivat esille asioihin jumittuminen, oma-aloitteisuuden puute, epävarmuus, asioiden unohtelu, psyykkiset ja fyysiset ongelmat, ongelmat arjenhallinnassa sekä vaikeus hyväksyä oma kehitysvammaisuus. Työllistymistä edistäviä tekijöitä olivat puolestaan oma sisäinen motivaatio tehdä työtä, perheen oikeanlainen tuki, riittävä tuki työn tekemiseen sekä työn yksilöllinen räätälöiminen. Työn yksilöllisellä räätälöinnillä tarkoitetaan työtehtävien suunnittelua vastaamaan ihmisen osaamista ja mielenkiintoa sekä joustamaan työajassa tukien työssäjaksamista. Kaikki viisi tutkittavaa kokivat työnteon itselleen tärkeänä asiana. Työ koettiin merkitykselliseksi hyvin yksilöllisten tekijöiden kautta, joita olivat työn tuomat sosiaaliset suhteet, mielekäs tekeminen ja arjen rutiinit, sosiaalinen status sekä kokemus itsestä arvokkaana.

Tutkimuksen johtopäätökset koskevat erityisesti kehitysvammaisten henkilöiden elämän suhdetta yhteiskunnassa toimimiseen. Jokaisen kehitysvammaisen tulisi saada tukea omiin yksilöllisiin arjen haasteisiinsa ja nämä haasteet tulisi rehellisesti tunnistaa. Jotta kehitysvammaiset ihmiset pystyisivät työskentelemään avoimilla työmarkkinoilla, yhteiskunnan rakenteiden tulisi olla kannustavampia, joustavampia ja palkkatyön sallivampia. Katse täytyisi kiinnittää työpaikkojen luomiseen, joka tarkoittaa etenkin Suomessa toimimattoman tukijärjestelmän muokkaamista. Kehitysvammaisilla ihmisillä on Suomen perustuslaillinen oikeus saavuttaa samat perusedellytykset elämässään ja saada täysi yhteiskunnallinen osallisuus niin kuin muillakin kansalaisilla.

ABSTRACT Intellectually disabled integration to the open labour market : examination of Työklinikka project's five clients

The purpose of my thesis was to understand the obstacles within Tampere Citymission's Työklinikka project in which intellectually disabled clients are employed to the open labour market. In order, to understand the obstacles that these clients encounter when striving to the open labour market, as a counterbalance I reviewed the matters that boost their employment. Naturally it was also important to understand why work is significant for the clients in this project. The thesis was carried out as a case study, which focused on five clients. I also interviewed their relatives and professional people, who were appointed by the clients themselves and who have information about their work path. Interviews were carried out as theme interviews.

My survey pointed out that the obstacles that harm employments of the intellectually disabled were individual challenges in their everyday lives, deficient support in housing services, increasing pressure in the work life and lack of proper support system in the society, which does not encourage them to strive to the open labour market. The everyday lives' individual challenges that arouse in the study were problems with progressing, lack of ability to take initiative, uncertainty, forgetfulness, mental and physical problems, problems in controlling everyday matters and problems with accepting their own disabilities. Factors that contribute employment were strong motivation towards the work, proper support from both the family and the work itself and individual tailoring of the work. Individual tailoring of the work means planning work tasks to meet people's individual know-how and interests and to plan working hours flexibly to support coping in the work life. All five examinees experienced the work to be meaningful. The work was considered to be meaningful because of different individual factors like social relationships that work enables, meaningful activities and routines in everyday life, social status and to experience oneself as valuable.

The conclusions of the research concern especially intellectually disabled person's relationship to the society. Each intellectually disabled should have support in their individual everyday challenges and these challenges should be fairly recognized. In order intellectually disabled to be able to work in the open labour market, social structures should be more supportive, flexible and permissive. There should be more effort in creating new vacancies, which in Finland means especially to adjust the non-functioning support system. The Finnish constitution states that intellectually disabled persons have the same rights to have the basic necessities and to have full participation in the society than everyone else do.