Yksityisen turvallisuusalan toiminta vastaanotto- ja järjestelykeskuksissa
Sallinen, Tomi (2017)
Sallinen, Tomi
2017
Hallintotieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Administrative Studies
Johtamiskorkeakoulu - Faculty of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-05-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201705301750
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201705301750
Tiivistelmä
Tämä Pro gradu -tutkielma käsittelee yksityisen turvallisuusalan toimintaa vastaanotto- ja järjestelykeskuksissa. Euroopan pakolaiskriisin seurauksena Suomeen tulleiden pakolaisten määrä nousi kriisiä edeltäneisiin vuosiin verrattuna merkittävästi, mikä lisäsi vastaanotto- ja järjestelykeskuksissa tapahtuvia järjestyshäiriöitä, joiden hoitamiseksi pelkät poliisin resurssit eivät riitä. Tämän seurauksena keskuksiin otettiin yksityisiä vartijoita parantamaan niiden turvallisuustilannetta. Yksityisten vartijoiden käytössä vastaanotto- ja järjestelykeskuksissa on kuitenkin omat rajoituksensa. Tähän vastauksena 1.1.2017 yksityisistä turvallisuuspalveluista annettua lakia muutettiin vartijoiden oikeuksien osalta ja samaisella lailla mahdollistettiin myös järjestyksenvalvojan toiminta näissä keskuksissa. Tutkielmassa tarkastellaan vartijoiden ja järjestyksenvalvojien toimintaa ja toiminnan edellytyksiä vastaanotto- ja järjestelykeskuksissa.
Järjestyksenvalvontatoiminnan mahdollistaminen vastaanotto- ja järjestelykeskuksissa oli jälleen uusi askel yksityisen turvallisuusalan toiminnan laajenemisessa. Vartiointi- ja järjestyksenvalvontatoimintaan liittyy usein julkisen vallan käyttöä, jolloin toimintaa pidetään julkisena hallintotehtävänä. Julkisen hallintotehtävän yksityistämistä säädellään perustuslain 124 §:ssä, minkä vuoksi kyseinen pykälä ja sen tulkinta on hyvin suuressa roolissa, kun tarkastellaan yksityisen turvallisuusalan toimintaa. Tutkielmassa käsitelläänkin tuon pykälän ja sen tulkintojen asettamia rajoja yksityisen turvallisuusalan toiminnalle. Yhtenä tarkastelukohtana on julkisen vallan ja merkittävän julkisen vallan ero, sillä perustuslain 124 § kieltää merkittävää julkista valtaa sisältävien tehtävien yksityistämisen.
Yksityisen turvallisuusalan toiminnan osalta kiinnitetään myös huomiota vartijan ja järjestyksenvalvojan oikeudellisiin asemiin sekä niiden keskinäisiin eroavaisuuksiin. Vartija ja järjestyksenvalvoja toimivat erilaisissa tehtävissä. Vartijan tehtävänä on turvata pääsääntöisesti omaisuutta ja järjestyksenvalvojan pääsääntöisenä tehtävänä on ylläpitää järjestystä ja turvallisuutta. Tutkielmassa pohditaankin näiden kahden eri toimijan soveltumista vastaanotto- ja järjestelykeskuksissa toimintaan.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, vartijoiden ja järjestyksenvalvojien toiminnassa olevan omat ongelmansa vastaanotto- ja järjestelykeskuksissa. Lisäksi vartijoiden ja järjestyksenvalvojien oikeudellisista asemista löytyy ristiriitaisuuksia. Perustuslain 124 §:n yksityiselle turvallisuusalalle asettamien rajojen selkeä määrittely osoittautui myös lähes mahdottomaksi.
Järjestyksenvalvontatoiminnan mahdollistaminen vastaanotto- ja järjestelykeskuksissa oli jälleen uusi askel yksityisen turvallisuusalan toiminnan laajenemisessa. Vartiointi- ja järjestyksenvalvontatoimintaan liittyy usein julkisen vallan käyttöä, jolloin toimintaa pidetään julkisena hallintotehtävänä. Julkisen hallintotehtävän yksityistämistä säädellään perustuslain 124 §:ssä, minkä vuoksi kyseinen pykälä ja sen tulkinta on hyvin suuressa roolissa, kun tarkastellaan yksityisen turvallisuusalan toimintaa. Tutkielmassa käsitelläänkin tuon pykälän ja sen tulkintojen asettamia rajoja yksityisen turvallisuusalan toiminnalle. Yhtenä tarkastelukohtana on julkisen vallan ja merkittävän julkisen vallan ero, sillä perustuslain 124 § kieltää merkittävää julkista valtaa sisältävien tehtävien yksityistämisen.
Yksityisen turvallisuusalan toiminnan osalta kiinnitetään myös huomiota vartijan ja järjestyksenvalvojan oikeudellisiin asemiin sekä niiden keskinäisiin eroavaisuuksiin. Vartija ja järjestyksenvalvoja toimivat erilaisissa tehtävissä. Vartijan tehtävänä on turvata pääsääntöisesti omaisuutta ja järjestyksenvalvojan pääsääntöisenä tehtävänä on ylläpitää järjestystä ja turvallisuutta. Tutkielmassa pohditaankin näiden kahden eri toimijan soveltumista vastaanotto- ja järjestelykeskuksissa toimintaan.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, vartijoiden ja järjestyksenvalvojien toiminnassa olevan omat ongelmansa vastaanotto- ja järjestelykeskuksissa. Lisäksi vartijoiden ja järjestyksenvalvojien oikeudellisista asemista löytyy ristiriitaisuuksia. Perustuslain 124 §:n yksityiselle turvallisuusalalle asettamien rajojen selkeä määrittely osoittautui myös lähes mahdottomaksi.