Hoitajien näkemyksiä potilaiden osallisuudesta hoitoonsa ja näkemyksiä kartoittavan mittarin luotettavuuden arviointi
Savolainen, Anna-Maria (2017)
Savolainen, Anna-Maria
2017
Terveystieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Health Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-05-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201705301749
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201705301749
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli suomenkielisen potilaiden osallisuus sairaalapalveluissa -mittarin (MHCPQ) muokkaaminen ammattilaisille hoitotyön somaattisille osastoille sekä mittarin käytettävyyden ja luotettavuuden arviointi. Lisäksi tarkoituksena oli kuvata hoitohenkilöstön näkemyksiä ja asenteita sairaalapalveluita käyttävien aikuisten potilaiden osallisuudesta hoitoonsa, sekä taustatekijöiden yhteyttä hoitohenkilökunnan näkemyksiin.
Tämä kvantitatiivinen poikkileikkaustutkimus toteutettiin sähköisenä strukturoituna kyselytutkimuksena kokonaisotoksena yhden keskussairaalan somaattisilla vuodeosastoilla työskenteleville hoitajille (N= 337) vuonna 2016. Vastausprosentiksi muodostui 31 % (n=103). Mittarin rakenteen validiteetin arvioinnissa käytettiin pääkomponenttianalyysiä (PCA) ja mittarin sisäistä johdonmukaisuutta tutkittiin käyttämällä Cronbachin Alpha-kerrointa. Aineisto analysoitiin tilastollisten menetelmien avulla.
Pääkomponenttianalyysissä sisällöllisesti parhaan ratkaisun tuotti neljän komponentin malli. Alkuperäisestä 23 Likert-asteikollisesta muuttujasta jäi tähän malliin 20. Mittari osoittautui sisäiseltä johdonmukaisuudeltaan tyydyttäväksi; muodostuneiden kolmen komponentin Cronbachin Alpha- arvot olivat 0.670-0.774 välillä, yhden komponentin arvon jäädessä vaatimattomaksi (0.544). Suomenkielinen hoitohenkilökunnan näkemyksiä potilaiden osallisuudesta hoitoonsa sairaalan vuodeosastolla kuvaava mittari osoittautui kohtalaisen validiksi ja reliaabeliksi mittariksi suomalaisessa somaattisen hoitotyön kontekstissa. Mittaria tulee kuitenkin edelleen kehittää ja testata.
Hoitajien suhtautuminen potilaan osallisuuteen oli pääasiassa myönteistä. Tämän mittarin osallisuuden ulottuvuudet kuitenkin jakoivat vastaajien näkemyksiä. Hoitajat kokivat melko kielteisesti potilaan osallistumisen henkilökunnan valintaan tai ammatillisen kehittämisen suunnitteluun. Kokemusasiantuntijuus nähtiin pääosin myönteisenä asiana, vaikka vastaajilla oli vain vähän kokemusta kokemusasiantuntijan käytöstä kouluttajana ja apuna hoitotyössä. Vastausten hajonnasta ja osittaisesta ristiriitaisuudesta oli tulkittavissa osallisuuteen liittyvien käsitteiden hankaluus ja tiedon tarve potilaan osallisuudesta ja sen merkityksestä hoitotyöhön.
Tutkimuksen tulokset antavat kuvaa hoitohenkilöstön näkemyksistä potilaan osallisuudesta hoitoonsa, mutta tuloksia ei voi yleistää. Mittarilla saatavaa tietoa voidaan hyödyntää kehitettäessä hoitotyön toimintakulttuuria ja koulutusta potilaan osallisuuden näkökulmasta.
ABSTRACT
Nurses views of patient’s involvement in their own care and evaluating the validity of the instrument used to gather the views
The aim of this study was to modify 'the Finnish speaking patient's participation in hospital services' -instrument (MHCPQ) for nursing professionals on somatic wards and to further evaluate the usability and the reliability of the instrument. The aim was also to describe the views of healthcare professionals and attitude of the adult patients using the hospital services participation in their own care. In addition the study looks into background factors connection to healthcare professional's views.
This quantitative cross sectional study was carried out as an electronic structured question based study for the nurses who work on one central hospital's somatic wards (N= 337) in 2016. The responses rate was 31% (N=103). The Principal Components Analysis (PCA) was used to evaluate the validity of the instrument's structure. The instrument's internal consistency was investigated by using Cronbach's Alpha scale. The data was analyzed with statistical methods.
In the Principal Components Analysis the best solution contentually was made by a four-component solution. From the original 23 Likert-scale's variables 20 stayed in this model. The instrument was satisfying by internal consistency; the 3 components that were formed Cronbach's Alpha scales were between 0.670-0.774, one component result was moderate (0.544). The instrument used on Finnish speaking nursing staffs' views of patience's involvement in their own care on a hospital's ward was found out to be fairly valid and reliable instrument for Finnish somatic nursing context. The instrument should still be developed and tested.
The nurse's attitude for patient involvement was mainly positive. However, the dimensions of the involvement of this instrument divided the participant's views. The nurses felt rather negatively the patient's involvement in election of nursing staff or planning of professional development. The expertise that comes with experience was mainly seen as a positive thing, even though the respondents had only little experience of using this type of expert's as a trainer and assistance in nursing. The wide dispersion and the partial contradiction of the data from the respondents suggest the concepts were difficult, and there's a need for more information about the patient's involvement and it's meaning to nursing.
The results of this study give indication of the views of nursing staff regarding patient's involvement in their own care but the results should not be generalized. The information gathered with the instrument can be used for developing nursing working environment and training the staff from the patient's involvement point of view.
Tämä kvantitatiivinen poikkileikkaustutkimus toteutettiin sähköisenä strukturoituna kyselytutkimuksena kokonaisotoksena yhden keskussairaalan somaattisilla vuodeosastoilla työskenteleville hoitajille (N= 337) vuonna 2016. Vastausprosentiksi muodostui 31 % (n=103). Mittarin rakenteen validiteetin arvioinnissa käytettiin pääkomponenttianalyysiä (PCA) ja mittarin sisäistä johdonmukaisuutta tutkittiin käyttämällä Cronbachin Alpha-kerrointa. Aineisto analysoitiin tilastollisten menetelmien avulla.
Pääkomponenttianalyysissä sisällöllisesti parhaan ratkaisun tuotti neljän komponentin malli. Alkuperäisestä 23 Likert-asteikollisesta muuttujasta jäi tähän malliin 20. Mittari osoittautui sisäiseltä johdonmukaisuudeltaan tyydyttäväksi; muodostuneiden kolmen komponentin Cronbachin Alpha- arvot olivat 0.670-0.774 välillä, yhden komponentin arvon jäädessä vaatimattomaksi (0.544). Suomenkielinen hoitohenkilökunnan näkemyksiä potilaiden osallisuudesta hoitoonsa sairaalan vuodeosastolla kuvaava mittari osoittautui kohtalaisen validiksi ja reliaabeliksi mittariksi suomalaisessa somaattisen hoitotyön kontekstissa. Mittaria tulee kuitenkin edelleen kehittää ja testata.
Hoitajien suhtautuminen potilaan osallisuuteen oli pääasiassa myönteistä. Tämän mittarin osallisuuden ulottuvuudet kuitenkin jakoivat vastaajien näkemyksiä. Hoitajat kokivat melko kielteisesti potilaan osallistumisen henkilökunnan valintaan tai ammatillisen kehittämisen suunnitteluun. Kokemusasiantuntijuus nähtiin pääosin myönteisenä asiana, vaikka vastaajilla oli vain vähän kokemusta kokemusasiantuntijan käytöstä kouluttajana ja apuna hoitotyössä. Vastausten hajonnasta ja osittaisesta ristiriitaisuudesta oli tulkittavissa osallisuuteen liittyvien käsitteiden hankaluus ja tiedon tarve potilaan osallisuudesta ja sen merkityksestä hoitotyöhön.
Tutkimuksen tulokset antavat kuvaa hoitohenkilöstön näkemyksistä potilaan osallisuudesta hoitoonsa, mutta tuloksia ei voi yleistää. Mittarilla saatavaa tietoa voidaan hyödyntää kehitettäessä hoitotyön toimintakulttuuria ja koulutusta potilaan osallisuuden näkökulmasta.
ABSTRACT
Nurses views of patient’s involvement in their own care and evaluating the validity of the instrument used to gather the views
The aim of this study was to modify 'the Finnish speaking patient's participation in hospital services' -instrument (MHCPQ) for nursing professionals on somatic wards and to further evaluate the usability and the reliability of the instrument. The aim was also to describe the views of healthcare professionals and attitude of the adult patients using the hospital services participation in their own care. In addition the study looks into background factors connection to healthcare professional's views.
This quantitative cross sectional study was carried out as an electronic structured question based study for the nurses who work on one central hospital's somatic wards (N= 337) in 2016. The responses rate was 31% (N=103). The Principal Components Analysis (PCA) was used to evaluate the validity of the instrument's structure. The instrument's internal consistency was investigated by using Cronbach's Alpha scale. The data was analyzed with statistical methods.
In the Principal Components Analysis the best solution contentually was made by a four-component solution. From the original 23 Likert-scale's variables 20 stayed in this model. The instrument was satisfying by internal consistency; the 3 components that were formed Cronbach's Alpha scales were between 0.670-0.774, one component result was moderate (0.544). The instrument used on Finnish speaking nursing staffs' views of patience's involvement in their own care on a hospital's ward was found out to be fairly valid and reliable instrument for Finnish somatic nursing context. The instrument should still be developed and tested.
The nurse's attitude for patient involvement was mainly positive. However, the dimensions of the involvement of this instrument divided the participant's views. The nurses felt rather negatively the patient's involvement in election of nursing staff or planning of professional development. The expertise that comes with experience was mainly seen as a positive thing, even though the respondents had only little experience of using this type of expert's as a trainer and assistance in nursing. The wide dispersion and the partial contradiction of the data from the respondents suggest the concepts were difficult, and there's a need for more information about the patient's involvement and it's meaning to nursing.
The results of this study give indication of the views of nursing staff regarding patient's involvement in their own care but the results should not be generalized. The information gathered with the instrument can be used for developing nursing working environment and training the staff from the patient's involvement point of view.