Tuloverolain kolmen vuoden sääntö ja olennaiset siteet
Raitala, Salla-Maaria (2017)
2017
Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Business Studies
Johtamiskorkeakoulu - Faculty of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-05-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201705301748
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201705301748
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielman aiheena on tuloverolain 11 §:n kolmen vuoden sääntö ja siinä mainitut olennaiset siteet. Kolmen vuoden sääntö on Suomen kansalaisia koskeva sääntö, jonka mukaan Suomen kansalaiset ovat Suomessa asuvia ja siten yleisesti verovelvollisia, kunnes kolme vuotta on kulunut sen vuoden päättymisestä, jonka aikana henkilö on lähtenyt maasta, jollei hän näytä, että hänellä ei ole verovuonna ollut olennaisia siteitä Suomeen. Tutkielma keskittyy selvittämään, miten ja miksi kolmen vuoden sääntö on tullut Suomen verolainsäädäntöön ja mitä olennaisilla siteillä tarkoitetaan oikeuskirjallisuudessa ja oikeuskäytännössä. Koska olennaisten siteiden määrittely on jätetty oikeuskäytännön varaan, on sen analysoinnilla keskeinen rooli olennaisten siteiden määrittelyssä.
Tutkielman metodologinen lähestymistapa on lainoppi, jonka tarkoituksena on selvittää voimassa olevan oikeuden sisältöä. Tutkielman metodina on paikoin lisäksi oikeushistoria, jossa tarkastellaan mennyttä aikaa ja sääntöjä, jotka eivät ole enää voimassa ja toisaalta kehityskulkua, joka on aiheuttanut voimassa olevan lainsäädännön.
Tutkielma on jaettu kolmeen osaan, joista ensimmäisessä selvitetään yleisen verovelvollisuuden muodostumista Suomeen sekä esitellään kolmen vuoden säännön historia ja tarkoitus sen ottamiselle suomalaiseen lainsäädäntöön. Tutkielman toinen osa keskittyy selvittämään olennaisia siteitä oikeuskirjallisuudessa ja oikeuskäytännössä. Toinen osa on jaettu vahvoihin ja muihin kuin vahvoihin olennaisiin siteisiin sen perusteella, mitkä olennaisista siteistä muodostavat yleensä yksistäänkin olennaisen siteen Suomeen ja mitkä eivät. Olennaisten siteiden arviointi on aina kokonaisharkintaa.
Tutkielman lopuksi kerrataan johtopäätökset tutkielman kolmannessa osassa. Tutkimustuloksina havaitaan joitakin kritiikinaiheita kolmen vuoden sääntöön, sekä tuodaan esille sääntöön liittyviä epäselviä oikeustiloja.
Tutkielman metodologinen lähestymistapa on lainoppi, jonka tarkoituksena on selvittää voimassa olevan oikeuden sisältöä. Tutkielman metodina on paikoin lisäksi oikeushistoria, jossa tarkastellaan mennyttä aikaa ja sääntöjä, jotka eivät ole enää voimassa ja toisaalta kehityskulkua, joka on aiheuttanut voimassa olevan lainsäädännön.
Tutkielma on jaettu kolmeen osaan, joista ensimmäisessä selvitetään yleisen verovelvollisuuden muodostumista Suomeen sekä esitellään kolmen vuoden säännön historia ja tarkoitus sen ottamiselle suomalaiseen lainsäädäntöön. Tutkielman toinen osa keskittyy selvittämään olennaisia siteitä oikeuskirjallisuudessa ja oikeuskäytännössä. Toinen osa on jaettu vahvoihin ja muihin kuin vahvoihin olennaisiin siteisiin sen perusteella, mitkä olennaisista siteistä muodostavat yleensä yksistäänkin olennaisen siteen Suomeen ja mitkä eivät. Olennaisten siteiden arviointi on aina kokonaisharkintaa.
Tutkielman lopuksi kerrataan johtopäätökset tutkielman kolmannessa osassa. Tutkimustuloksina havaitaan joitakin kritiikinaiheita kolmen vuoden sääntöön, sekä tuodaan esille sääntöön liittyviä epäselviä oikeustiloja.