Riemunkiljahduksia ja pettymyksen purkauksia : Lasten tunnevuorovaikutus alkuopetuksessa

Abstract

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan lasten välistä tunnevuorovaikutusta alkuopetuksessa. Uudet Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (OPH 2014) huomioivat tunteiden vaikutukset oppimiseen, motivaatioon sekä yksilön hyvinvointiin aiempaa enemmän. Tunteiden roolista kouluarjessa on tarpeellista tehdä tutkimusta, jotta opettajat voivat kehittää ymmärrystään tunteista ja niiden ilmenemisestä oppilaiden arjessa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvailla, millaista tunteisiin liittyvää vuorovaikutusta alkuopetuksen luokassa ilmenee ja miten tunteet näkyvät kouluarjessa. Tutkimuksen tekoa ohjasivat seuraavat kolme kysymystä: 1. Millaisia tunteita lasten vuorovaikutuksessa esiintyy ja miten ne ilmenevät koululuokassa? 2. Miten lapset säätelevät omia ja muiden tunteita? ja 3. Miten lapset puhuvat tunteista?

Tämä tutkimus on luonteeltaan laadullinen etnografinen tapaustutkimus. Tutkimusaineisto kerättiin erään eteläsuomalaisen koulun ensimmäisessä vuosiluokassa havainnointia ja toiminnallisia tunnetuokioita hyödyntäen. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä ja sitä käsiteltiin teemoittelun ja tyypittelyn kautta. Teemoittelussa aineistosta etsittiin toistuvia ilmiöitä, jotka kuvaavat yhteisön vuorovaikutuksen tapoja kattavasti. Tyypittelyssä oppilaiden erilaiset tavat olla tunnevuorovaikutuksessa koottiin, yhdisteltiin ja eriteltiin niin, että niistä oli mahdollista muodostaa viisi erilaista tunnevuorovaikuttajatyyppiä.

Tutkimuksen tuloksissa pyritään kuvailemaan lasten arkista tunnevuorovaikutusta sekä luokkayhteisön tunnevuorovaikutuksen piirteitä mahdollisimman tarkasti. Lasten tunneilmaisussa vahvimmin näkyi ilo, jota luokan arjessa ilmeni selvästi eniten. Lasten tunneilmaisu oli kehollista ja nopeasti ohimenevää, mutta lasten tunnevuorovaikutuksen tavoissa oli myös yksilöllisiä eroja. Lasten yksilöllisiä tunnevuorovaikutuksen piirteitä havainnollistetaan viiden erilaisen tunnevuorovaikuttajatyypin kuvauksella. Nämä tyypit kuvaavat tässä tutkimuksessa esiintyneitä lasten tyypillisiä tapoja olla tunnevuorovaikutuksessa ja voivat antaa viitteitä myös siitä, millaisia tunnevuorovaikuttajia voi löytyä muista alkuopetuksen luokista. Yhteisön tunnevuorovaikutuksen piirteitä tarkastellaan lasten tunnepuheen sekä toisen toimintaan puuttumisen kautta. Tunnepuhe näyttäytyi lasten vuorovaikutuksessa ensisijaisesti ohjatuissa tilanteissa, mutta he kykenivät tuettuna keskustelemaan tunteista melko syvällisesti. Arkisessa vuorovaikutuksessa oppilaat puuttuivat aktiivisesti toistensa toimintaan esimerkiksi muistuttamalla yhteisistä säännöistä, mikä vaikutti myös tunteiden ilmenemiseen ja muuttumiseen sosiaalisten tilanteiden edetessä.

Tämän tutkimuksen tulokset korostavat tunteiden merkitystä kouluarjessa yhteisen toiminnan sujuvuuden kannalta. Tutkimuksen perusteella yhteisöllä on suuri vaikutus tunteiden ilmaisuun ja vuorovaikutuksen laatuun, mikä vaikuttaa koko yhteisön toimintaan. Oppilaiden yksilöllisyys tunnevuorovaikutuksessa ohjaa myös opettajia kiinnittämään huomiota oppilaantuntemukseen ja ryhmän tukemiseen tunnetaidoissa ja tunnevuorovaikutuksessa. Näin tämä tutkimus voi antaa opettajille valmiuksia pohtia tunteiden merkitystä koulussa sekä ymmärtää alkuopetusikäisen lapsen tunteita ja tunnevuorovaikutusta.