Svensklärares upplevelse av sin språkliga kompetens
Simelius, Eija (2017)
Simelius, Eija
2017
Pohjoismaisten kielten tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Scandinavian Languages
Viestintätieteiden tiedekunta - Faculty of Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-05-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201705261725
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201705261725
Tiivistelmä
Tämän pro gradu-tutkielman tavoitteena on selvittää kuinka ruotsinopettajat kokevat oman kielellisen kompetenssinsa ruotsin kielessä. Tarkempia tutkimuskysymyksiä on kaksi: millaisia vahvuuksia ja heikkouksia ruotsinopettajat kokevat kielellisessä kompetenssissaan olevan ja miten tämä koettu kielellinen kompetenssi rakentuu ja kehittyy.
Tutkimus on poikkitieteellinen. Tutkimusmenetelmänä on käytetty sähköistä kyselytutkimusta ja analyysimenetelmänä sisällönanalyysia, sekä kvantitatiivisia menetelmiä. Tutkimukseen on osallistunut 104 ruotsinopettajaa keväällä 2013.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu esimerkiksi opettajuuden määrittelystä. Keskeisiä käsitteitä ovat myös kompetenssi ja kelpoisuus. Teoriaosassa määritellään kielten opettajan kompetenssia ja erityisesti keskitytään aineenhallinnan käsittelyyn. Tarkemmin tarkastellaan myös kielellistä kompetenssia osana aineenhallintaa.
Tutkimuksen tärkeimpiä tuloksia on, että ruotsin opettajilla on yksilöllisiä kehittymistarpeita koskien kielellistä kompetenssia. Opettajien polut ovat ainutkertaisia ja näin ollen toisen kokema vahvuusalue voikin olla toisen kokema heikkous. Selkeä yhteinen vahvuusalue on kuitenkin kielioppi ja heikompi osa-alue kulttuurin ja maantuntemus. Huolimatta taustoistaan on kaikkien opettajien oltava aktiivisia ammatillisessa kehittymisessään ja heillä tulee olla mahdollisuus täydennyskoulutukseen.
Tutkimus on poikkitieteellinen. Tutkimusmenetelmänä on käytetty sähköistä kyselytutkimusta ja analyysimenetelmänä sisällönanalyysia, sekä kvantitatiivisia menetelmiä. Tutkimukseen on osallistunut 104 ruotsinopettajaa keväällä 2013.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu esimerkiksi opettajuuden määrittelystä. Keskeisiä käsitteitä ovat myös kompetenssi ja kelpoisuus. Teoriaosassa määritellään kielten opettajan kompetenssia ja erityisesti keskitytään aineenhallinnan käsittelyyn. Tarkemmin tarkastellaan myös kielellistä kompetenssia osana aineenhallintaa.
Tutkimuksen tärkeimpiä tuloksia on, että ruotsin opettajilla on yksilöllisiä kehittymistarpeita koskien kielellistä kompetenssia. Opettajien polut ovat ainutkertaisia ja näin ollen toisen kokema vahvuusalue voikin olla toisen kokema heikkous. Selkeä yhteinen vahvuusalue on kuitenkin kielioppi ja heikompi osa-alue kulttuurin ja maantuntemus. Huolimatta taustoistaan on kaikkien opettajien oltava aktiivisia ammatillisessa kehittymisessään ja heillä tulee olla mahdollisuus täydennyskoulutukseen.