Ruututekstien kielellinen ja sisällöllinen laatu audiovisuaalisen kääntämisen muuttuvassa työehtotilanteessa
Pentikäinen, Laura (2017)
Pentikäinen, Laura
2017
Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriopinnot - Master's Programme in Multilingual Communication and Translation Studies
Viestintätieteiden tiedekunta - Faculty of Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-05-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201705261719
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201705261719
Tiivistelmä
Suomessa katsotaan erittäin paljon suomeksi tekstitettyjä televisio-ohjelmia. Ruututekstikäännöksen laatu on katselukokemukseen merkittävästi vaikuttava seikka, joten siihen on syytä kiinnittää huomiota myös käännöstieteellisessä tutkimuksessa. Käännösten laatuun puolestaan vaikuttavat vahvasti kääntäjien työehdot ja -olot. Suomessa työoloista on keskusteltu paljon, sillä televisiokääntämisen markkinat ovat jakautuneet Yleisradion ja kaupallisten toimijoiden välille, ja yleinen käsitys on, että kaupallisten kanavien käyttämien käännösyritysten työoloissa on ongelmia. Yleä taas pidetään reilumpana toimijana.
Oman tutkimukseni aineistona on kuusi suomalaisilla televisiokanavilla esitettyä englanninkielistä ohjelmaa, jotka on tekstitetty suomeksi. Kahdessa ohjelmassa on Ylen tuottama käännös ja neljässä yksityisen käännöstoimiston tuottama käännös. Hypoteesini on, että Ylen käännöksissä on suhteellisesti vähemmän virheitä kuin toisten toimijoiden käännöksissä. Tutkimuskysymykseni ovat seuraavat: Onko virheitä enemmän Ylen vai käännöstoimistojen käännöksissä? Minkä tyyppisiä virheitä aineiston käännöksissä on? Voiko virheitä (tai niiden puutetta) selittää mahdollisilla huonoilla (tai hyvillä) työoloilla?
Tutkimuksessani määrittelen käännöslaadun katsojakeskeisestä näkökulmasta: laadukas käännös on katsojan kannalta ymmärrettävä ja luettava sekä välittää alkukielisen puheen sisällön oikein. Hyvässä käännöksessä on vähän tai ei lainkaan ymmärrettävyyttä, luettavuutta tai ohjelman seuraamista vaikeuttavia virheitä tai puutteita. Koska katsoja näkee kuitenkin vain käännösprosessin lopputuotteen, otan tutkimuksessani huomioon myös käännöslaatuun vaikuttavat ulkopuoliset tekijät. Kääntäjä on vain yksi osa tuotantoverkostoa, johon kuuluu useita eri toimijoita ja käännösprosessiin vaikuttavia tekijöitä. Käännösten laatuun vaikuttavat erityisesti kääntäjien työolot, joihin kuuluvat muun muassa käännöstöiden palkkiot ja aikataulut.
Omassa aineistossani virheitä on noin 1-4 % kaikista ruututeksteistä, eli virhemäärä on kautta aineiston melko matala. Ylen ja yksityisen toimijan tuottamien käännösten suhteelliset virhemäärät ovat lähes samalla tasolla. Joissakin yksityisen toimijan käännöksissä on vähemmän virheitä kuin Ylen käännöksissä, mikä kumoaa hypoteesini. Eniten aineistossa on kielellisiä virheitä ja erityisesti kielenhuollon ohjeiden vastaisia välimerkkivirheitä. Ymmärrettävyyteen ja juonen seuraamiseen vaikuttavia virheitä on aineistossa vähän, mikä kertoo aineiston käännösten olevan melko laadukkaita katsojakokemuksen näkökulmasta.
Oman tutkimukseni aineistona on kuusi suomalaisilla televisiokanavilla esitettyä englanninkielistä ohjelmaa, jotka on tekstitetty suomeksi. Kahdessa ohjelmassa on Ylen tuottama käännös ja neljässä yksityisen käännöstoimiston tuottama käännös. Hypoteesini on, että Ylen käännöksissä on suhteellisesti vähemmän virheitä kuin toisten toimijoiden käännöksissä. Tutkimuskysymykseni ovat seuraavat: Onko virheitä enemmän Ylen vai käännöstoimistojen käännöksissä? Minkä tyyppisiä virheitä aineiston käännöksissä on? Voiko virheitä (tai niiden puutetta) selittää mahdollisilla huonoilla (tai hyvillä) työoloilla?
Tutkimuksessani määrittelen käännöslaadun katsojakeskeisestä näkökulmasta: laadukas käännös on katsojan kannalta ymmärrettävä ja luettava sekä välittää alkukielisen puheen sisällön oikein. Hyvässä käännöksessä on vähän tai ei lainkaan ymmärrettävyyttä, luettavuutta tai ohjelman seuraamista vaikeuttavia virheitä tai puutteita. Koska katsoja näkee kuitenkin vain käännösprosessin lopputuotteen, otan tutkimuksessani huomioon myös käännöslaatuun vaikuttavat ulkopuoliset tekijät. Kääntäjä on vain yksi osa tuotantoverkostoa, johon kuuluu useita eri toimijoita ja käännösprosessiin vaikuttavia tekijöitä. Käännösten laatuun vaikuttavat erityisesti kääntäjien työolot, joihin kuuluvat muun muassa käännöstöiden palkkiot ja aikataulut.
Omassa aineistossani virheitä on noin 1-4 % kaikista ruututeksteistä, eli virhemäärä on kautta aineiston melko matala. Ylen ja yksityisen toimijan tuottamien käännösten suhteelliset virhemäärät ovat lähes samalla tasolla. Joissakin yksityisen toimijan käännöksissä on vähemmän virheitä kuin Ylen käännöksissä, mikä kumoaa hypoteesini. Eniten aineistossa on kielellisiä virheitä ja erityisesti kielenhuollon ohjeiden vastaisia välimerkkivirheitä. Ymmärrettävyyteen ja juonen seuraamiseen vaikuttavia virheitä on aineistossa vähän, mikä kertoo aineiston käännösten olevan melko laadukkaita katsojakokemuksen näkökulmasta.