Tuloksellisuusinformaatio tuloksellisuusdialogin käynnistäjänä kuntajohtamisessa

Abstract

Tutkimuksessa analysoidaan kolmen suomalaisen kunnan tuloksellisuudesta käytävän keskustelun käytänteitä sekä tuloksellisuustiedon hyödyntämistä suunnittelun ja päätöksenteon tukena. Kohdeorganisaatioina ovat Turun kaupungin varhaiskasvatus, Tampereen kaupungin hyvinvointi palvelualueen varhaiskasvatus ja perusopetus sekä Espoon Iso Omenan Palvelutori. Tavoitteena on kartoittaa millaisena johtajat ja esimiehet kokevat tuloksellisuudesta käytävän keskustelun ja millaisia informaation hyödyntämistä sekä keskustelua hankaloittavia tekijöitä erilaisissa julkisjohtamisen konteksteissa esiintyy. Turku ja Tampere edustavat perinteistä linjaorganisaationäkökulmaa, Espoossa puolestaan kyseessä on palvelukonsepti, joka yhdistää toimijoita eri sektoreilta. Jälkimmäisen kohdalla kansainvälinen tutkimuskirjallisuus puhuu verkosto- ja hybridiorganisaatioista. Tutkimus on luonteeltaan laadullista ja siinä yhdistyy tuloksellisuuden johtamisen, tuloksellisuusinformaation hyödyntämisen ja dialogisen johtamisen tutkimusalueet. Tutkimuksen empiirinen aineisto perustuu kuntien tuloksellisuuden kanssa tekemisissä olevien johtajien ja esimiesten haastatteluihin.

Ajantasaisella ja täsmällisellä tuloksellisuusinformaatiolla on keskeinen rooli rajallisten resurssien kohdentamisessa sekä kerättyjen verovarojen käytön analysoimisessa. Julkisorganisaatioissa on luotu tuloksellisuusinformaation tuottamiseksi lukuisia erilaisia käytäntöjä ja tietoa tuotetaan enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Tuloksellisuusinformaation hyödyntämiseen liittyy kuitenkin monia ongelmia ja tiedon käyttö on merkityksestään huolimatta jäänyt puutteelliseksi. Tutkimuksessa tutkitaan tuloksellisuusinformaation pohjalta käytävää dialogia yhtenä tuloksellisuusinformaation hyödyntämistä edistävänä keinona.

Tutkimuksen keskeisimmät tulokset liittyvät tuloksellisuusinformaation pohjalta käytävien keskustelujen käytänteisiin. Tuloksellisuudesta ja sen osatekijöistä keskustellaan monien toimijoiden kanssa useilla foorumeilla, mutta monitulkintaisuuden ongelmat ja vaihtelevuus käsitteiden käytössä hankaloittavat tuloksellisuusdialogia ja sen tunnistamista. Monitoimijaympäristössä yhteisen kielen pirstaleisuus ja yksiköiden erilaiset tavat painottaa tuloksellisuuden osatekijöitä, korostuvat entisestään. Tällaisessa organisatorisessa ympäristössä myös yksiköiden heikko sitoutuminen nousi keskeiseksi haasteeksi. Tutkimuksessa tuotetaan uutta tietoa tuloksellisuuden dialogisesta ja aiempaa osallistavammasta johtamisesta julkisella sektorilla.