Internetin vihasisältö ja luottamus 15-30-vuotiailla suomalaisilla
Schalin, Anton (2017)
2017
Yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-05-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201705261708
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201705261708
Tiivistelmä
Sosiaalisen median sivustojen käytön on havaittu lisäävän sosiaalisuutta sekä verkossa että sen ulkopuolella, mutta näillä sivustoilla voi usein myös törmätä vihamielisiin ja uhkaaviin sisältöihin. Vaikka netin käyttäjä ei itse joutuisikaan vihapuheen uhriksi, voi myös pelkkä vihamielisten sisältöjen näkeminen altistaa psykologisille haittatekijöille. Internetin vihasisältöjen kohtaaminen saattaa heikentää luottamusta ihmisiin, mutta ilmiötä ei tätä ennen ole tutkittu kansallisesti kattavalla suomalaisella aineistolla.
Tutkimuksessa tarkastellaan sitä, onko internetin vihasisältöjen kohtaaminen yhteydessä luottamukseen 15-30-vuotiailla suomalaisilla. Tutkimuksen aineisto koostuu Hate Communities: A Cross-National Comparison -tutkimushankkeen vuonna 2013 keräämästä YouNet-kyselyaineistosta. Sen vastaajat (n=555) on valittu demografisesti tasapainotetusta vastaajapoolista, jota ylläpitää Survey Sampling International. Analyysimenetelmänä tutkimuksessa käytetään lineaarista regressioanalyysia. Nettivihaa käsitellään sen variaation kautta, eli kuinka moneen ihmisryhmään tai teemaan netissä kohdattu vihasisältö liittyy. Luottamusta puolestaan tarkastellaan läheisen ja yleistyneen luottamuksen sekä tarkemmin yksittäisiin ihmisluokkiin kohdistuvan luottamuksen kautta. Regressiomalleissa kontrolloidaan lisäksi luottamukseen yhteydessä olevia tekijöitä kuten ikä, sukupuoli ja taipumus riskinottoon.
Vastausten perusteella nettivihan kohtaaminen on yleistä: miltei puolet vastaajista ilmoitti törmänneensä vihasisältöihin. Analyysissa ilmeni, että vihalle altistumisella ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä läheiseen tai yleistyneeseen luottamukseen. Sen sijaan vihasisältöjen kohtaamisen ja luottamuksen välillä havaittiin selkeä negatiivinen korrelaatio luokissa ihmiset yleensä sekä muut tuttavat. Internetissä kohtaa huomattavasti laajemman kirjon mielipiteitä kuin mihin on omassa sosiaalisessa ympäristössään tottunut, minkä lisäksi verkkoviestintä on rajallisten ilmaisukeinojensa vuoksi usein kasvokkaista viestintää provokatiivisempaa ja aggressiivisempaa. Näin ollen verkossakin tapahtuvat negatiiviset kokemukset tuntemattomista voivat vähentää luottamusta toisiin ihmisiin.
Tutkimuksessa tarkastellaan sitä, onko internetin vihasisältöjen kohtaaminen yhteydessä luottamukseen 15-30-vuotiailla suomalaisilla. Tutkimuksen aineisto koostuu Hate Communities: A Cross-National Comparison -tutkimushankkeen vuonna 2013 keräämästä YouNet-kyselyaineistosta. Sen vastaajat (n=555) on valittu demografisesti tasapainotetusta vastaajapoolista, jota ylläpitää Survey Sampling International. Analyysimenetelmänä tutkimuksessa käytetään lineaarista regressioanalyysia. Nettivihaa käsitellään sen variaation kautta, eli kuinka moneen ihmisryhmään tai teemaan netissä kohdattu vihasisältö liittyy. Luottamusta puolestaan tarkastellaan läheisen ja yleistyneen luottamuksen sekä tarkemmin yksittäisiin ihmisluokkiin kohdistuvan luottamuksen kautta. Regressiomalleissa kontrolloidaan lisäksi luottamukseen yhteydessä olevia tekijöitä kuten ikä, sukupuoli ja taipumus riskinottoon.
Vastausten perusteella nettivihan kohtaaminen on yleistä: miltei puolet vastaajista ilmoitti törmänneensä vihasisältöihin. Analyysissa ilmeni, että vihalle altistumisella ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä läheiseen tai yleistyneeseen luottamukseen. Sen sijaan vihasisältöjen kohtaamisen ja luottamuksen välillä havaittiin selkeä negatiivinen korrelaatio luokissa ihmiset yleensä sekä muut tuttavat. Internetissä kohtaa huomattavasti laajemman kirjon mielipiteitä kuin mihin on omassa sosiaalisessa ympäristössään tottunut, minkä lisäksi verkkoviestintä on rajallisten ilmaisukeinojensa vuoksi usein kasvokkaista viestintää provokatiivisempaa ja aggressiivisempaa. Näin ollen verkossakin tapahtuvat negatiiviset kokemukset tuntemattomista voivat vähentää luottamusta toisiin ihmisiin.