"Havet har varit mitt allt" : beskrivning av kultur och identiteter hos finlandssvenska skärgårdsbor på 1930-1970-talen i tre biografier
Malinen, Netta (2017)
2017
Pohjoismaisten kielten tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Scandinavian Languages
Viestintätieteiden tiedekunta - Faculty of Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-05-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201705261705
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201705261705
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten 1930-1970-luvun suomenruotsalaista saaristolaiskulttuuria kuvataan kolmessa elämäkerrassa, sekä miten kulttuurin vaikutus näkyy kuvattavien ihmisten identiteeteissä. Tutkimuksessa pyritään vastaamaan laadullisen sisällönanalyysin avulla seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1) Mitä aiheita ja ilmiöitä kulttuurin kuvauksessa nostetaan esille? 2) Mitä samankaltaisuuksia ja eroja kulttuurin kuvauksessa on eri elämäkertojen välillä? 3) Miten saaristolaisten identiteettejä kuvataan ja kuinka kulttuurin vaikutus näkyy identiteeteissä?
Tutkimuksen materiaalina ovat seuraavat elämäkerrat: Thorvald Strömberg - skärgårdens son (Sture Lindholm 2011), Världen enligt Gerda (Keth Strömdahl 2016) sekä Fiskarens dotter (Vivi-Ann Barck 2011). Olen valinnut kyseiset teokset, koska niissä tuodaan kirjoittajien mukaan esille saaristolaiskulttuuria, ja toisaalta teokset sijoittuvat samoihin vuosikymmeniin, mikä mahdollistaa mielekkään vertailun. Olen rajannut tutkimuksen materiaaliksi elämänkertojen tekstiosuuden. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu toisaalta kulttuurin ja identiteetin käsitteisiin sekä toisaalta aiempiin tutkimuksiin suomenruotsalaiseen kulttuuriin ja identiteettiin liittyen.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että 1930-1970-luvun saaristolaiskulttuurin kulmakivinä ovat vahva yhteisöllisyys, työn arvostus sekä meren läheisyys. Elämäkertojen perusteella talvi- ja jatkosodan tapahtumilla on merkittävä yhteys kulttuurin muotoutumiseen. Toisaalta myös karujen, merellisten elinolosuhteiden vaikutusta saaristolaisten elämään tuodaan esille. Ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluminen nähdään osassa teoksista oleellisena osana saaristolaisidentiteettiä. Muita identiteettien kuvauksessa esiin nousevia aiheita ovat mm. kalastajayhteisöön kuuluminen, meren kokeminen osaksi omaa identiteettiä sekä yhteisöllisyyden vastapainona vapaudenkaipuu ja yksilöllisyyden korostaminen. Kulttuurin ja identiteettien kuvaus eri elämäkerroissa on käsiteltävien aiheiden puolesta melko samankaltaista, mutta näkökulmissa ja suhtautumisessa kulttuuriin on eroavaisuuksia eri teosten välillä.
Tutkimuksen materiaalina ovat seuraavat elämäkerrat: Thorvald Strömberg - skärgårdens son (Sture Lindholm 2011), Världen enligt Gerda (Keth Strömdahl 2016) sekä Fiskarens dotter (Vivi-Ann Barck 2011). Olen valinnut kyseiset teokset, koska niissä tuodaan kirjoittajien mukaan esille saaristolaiskulttuuria, ja toisaalta teokset sijoittuvat samoihin vuosikymmeniin, mikä mahdollistaa mielekkään vertailun. Olen rajannut tutkimuksen materiaaliksi elämänkertojen tekstiosuuden. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu toisaalta kulttuurin ja identiteetin käsitteisiin sekä toisaalta aiempiin tutkimuksiin suomenruotsalaiseen kulttuuriin ja identiteettiin liittyen.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että 1930-1970-luvun saaristolaiskulttuurin kulmakivinä ovat vahva yhteisöllisyys, työn arvostus sekä meren läheisyys. Elämäkertojen perusteella talvi- ja jatkosodan tapahtumilla on merkittävä yhteys kulttuurin muotoutumiseen. Toisaalta myös karujen, merellisten elinolosuhteiden vaikutusta saaristolaisten elämään tuodaan esille. Ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluminen nähdään osassa teoksista oleellisena osana saaristolaisidentiteettiä. Muita identiteettien kuvauksessa esiin nousevia aiheita ovat mm. kalastajayhteisöön kuuluminen, meren kokeminen osaksi omaa identiteettiä sekä yhteisöllisyyden vastapainona vapaudenkaipuu ja yksilöllisyyden korostaminen. Kulttuurin ja identiteettien kuvaus eri elämäkerroissa on käsiteltävien aiheiden puolesta melko samankaltaista, mutta näkökulmissa ja suhtautumisessa kulttuuriin on eroavaisuuksia eri teosten välillä.