Työorientaatio Ahon, Vanhasen I ja Sipilän hallitusten ohjelmissa
Silvennoinen, Markus (2017)
2017
Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Politics
Johtamiskorkeakoulu - Faculty of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-05-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201705261700
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201705261700
Tiivistelmä
Työ on nostettu suomalaisen politiikan keskiöön, ja tässä pro gradu -tutkielmassa tutkin, millaisin tavoin sitä hallitusohjelmissa käsitellään. Hallitusohjelmien työlinjausten kautta selvitetään, minkälaiset työorientaation muodot vaikuttavat niiden taustalla. Tarkastelun kohteena ovat Esko Ahon hallituksen ohjelma vuodelta 1991, Matti Vanhasen I hallituksen ohjelma vuodelta 2003 ja Juha Sipilän hallituksen ohjelma vuodelta 2015. Kolme hallitusta ovat kaikki keskustajohtoisia, mikä vähentää niiden välistä ideologista vaihtelua, ja ne ovat kahdentoista vuoden välein, minkä avulla voidaan tutkia hallitusohjelmissa ilmenevän työorientaation ajallista muutosta.
Hallitusohjelmia tutkitaan diskursiivisen institutionalismin kautta ja näin selvitetään, miten hallitusohjelmat diskursiivisina tekoina rakentavat, ylläpitävät tai purkavat työhön liittyviä institutionalisoituneita käsityksiä. Hallitusohjelmien tarkastelussa niistä etsitään ensimmäisen tason toimenpideideoita ja toisen tason ohjelmaideoita, joiden avulla pyritään pääsemään käsiksi kolmannen tason perustavaa laatua oleviin ideoihin.
Hallitusohjelmiin sisältyviä työorientaatioita tutkitaan neljän erilaisen muodon kautta: protestanttisen työetiikan, traditionalismin, materialistisen ja postmaterialistisen työorientaation. Hallitusohjelmia tulkitaan erilaisten työorientaatioiden muodostaman kehyksen kautta ja näin selvitetään, mitä työhön liittyviä käsityksiä, arvostuksia ja tavoitteita niistä löytyy.
Ahon ja Vanhasen hallitusten ohjelmissa näkynyt postmaterialistinen työorientaatio on Sipilän hallituksen ohjelmassa korvautunut protestanttisella työetiikalla. Kahdesta muusta hallitusohjelmista poiketen Sipilän hallituksen ohjelmassa työmarkkinajärjestöjen asemaa ja työntekijöiden oikeuksia pyritään heikentämään eikä työhyvinvointia käsitellä. Sipilän hallituksen ohjelmassa työn määrän lisääminen on tärkeintä ja muut työhön liittyvät kysymykset ovat sille alisteisia.
Hallitusohjelmia tutkitaan diskursiivisen institutionalismin kautta ja näin selvitetään, miten hallitusohjelmat diskursiivisina tekoina rakentavat, ylläpitävät tai purkavat työhön liittyviä institutionalisoituneita käsityksiä. Hallitusohjelmien tarkastelussa niistä etsitään ensimmäisen tason toimenpideideoita ja toisen tason ohjelmaideoita, joiden avulla pyritään pääsemään käsiksi kolmannen tason perustavaa laatua oleviin ideoihin.
Hallitusohjelmiin sisältyviä työorientaatioita tutkitaan neljän erilaisen muodon kautta: protestanttisen työetiikan, traditionalismin, materialistisen ja postmaterialistisen työorientaation. Hallitusohjelmia tulkitaan erilaisten työorientaatioiden muodostaman kehyksen kautta ja näin selvitetään, mitä työhön liittyviä käsityksiä, arvostuksia ja tavoitteita niistä löytyy.
Ahon ja Vanhasen hallitusten ohjelmissa näkynyt postmaterialistinen työorientaatio on Sipilän hallituksen ohjelmassa korvautunut protestanttisella työetiikalla. Kahdesta muusta hallitusohjelmista poiketen Sipilän hallituksen ohjelmassa työmarkkinajärjestöjen asemaa ja työntekijöiden oikeuksia pyritään heikentämään eikä työhyvinvointia käsitellä. Sipilän hallituksen ohjelmassa työn määrän lisääminen on tärkeintä ja muut työhön liittyvät kysymykset ovat sille alisteisia.