Puheenkierrätystutkimus suomen rytmistä
Vakkilainen, Joonas (2017)
Vakkilainen, Joonas
2017
Suomen kielen tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Finnish Language
Viestintätieteiden tiedekunta - Faculty of Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-05-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201705261698
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201705261698
Tiivistelmä
Käsittelen pro gradu -tutkielmassani suomen kielen rytmiä. Tavoitteena on selvittää suomen rytmityyppiä suhteessa muihin kieliin ja aiempaa rytmitypologiseen tutkimukseen. Tutkimus käyttää puheenkierrätystä (speech cycling) ensimmäistä kertaa suomen kieleen, minkä vuoksi on odotettavaa, että tulokset antavat uuden näkökulman suomen rytmitykseen.
Tutkimuskysymyksiä on kolme. Ensimmäinen pyrkii selvittämään, mitä typologista rytmityyppiä suomi parhaiten edustaa. Toinen kysymys pureutuu moran asemaan suomen rytmityksessä. Tarkoituksena on selvittää, onko mora tavua merkittävämpi, vähäisempi vai sen kanssa samanarvoinen tekijä rytmityksessä. Kolmas kysymys koskee itse menetelmää. Koska puheenkierrätystä ei ole aiemmin sovellettu suomeen, tutkimus testaa, onko sillä mahdollista saada minkäänlaisia tuloksia suomen rytmistä.
Puheenkierrätys on menetelmä, joka pakottaa puheen säännölliseen rytmiin. Puheenkierrätystehtävässä puhuja toistaa annettua fraasia ohjeiden mukaisesti ärsykkeen tahdissa. Tämän tarkoituksena on saada karsittua puheesta vapaaseen puheeseen kuuluvat epäröinnit ja muut häiriöt ja epäsäännöllisyydet, jotta rytmin hierarkia pääsisi esiin. Koska rytmi perustuu hierarkiaan ja suhteellisuuteen, sitä on vaikea havainnoida luonnolliseen puheeseen perustuvassa aineistossa, ja siksi tulosten aikaan saamiseksi on käytettävä keinotekoista puheen tapaa.
Tutkimuksen aineisto on tuotettu kymmenellä suomenkielisellä koehenkilöllä. Heidän tehtävänään oli lukea fraasit säännöllisesti toistuvan ääniärsykkeen tahdissa. Fraaseja oli viisi ja ne sisälsivät kolme sanaa. Ensimmäinen ja viimeinen pysyivät samoina, ja keskimmäistä koesanaa varioitiin mora- ja tavuluvun puolesta. Analyysissa fraaseista mitattiin fraasin kesto toistosyklissä, syklin tauon kesto, koesanan kesto sekä koesanan ja jälkimmäisen kaksitavuisen sanan tavujen sijainnit. Sijainnit ilmoitettiin suhteellisella asteikolla, joka mahdollistaa ajoituksen tarkastelun parhaiten.
Tulokset osoittivat, että suomessa sekä moralla että tavulla on vaikutuksensa ajoituksessa. Moraluvun muutokset eivät juurikaan muuttaneet fraasin suhteellista kestoa mutta tavuluvun muutos pidensi sitä. Moraluku kuitenkin vaikutti koesanan suhteelliseen osuuteen fraasista. Tavuluku aiheutti suurempia muutoksia fraasin sisäisten osien ajoituksessa kuin moraluku. Näiden lisäksi yksittäisillä segmenteillä oli osuutensa. Tulosten perusteella suomen rytmi on tavu- ja moraperusteinen, jossa tavut- ja morat säätelevät tahdin käyttäytymistä.
Tutkimuskysymyksiä on kolme. Ensimmäinen pyrkii selvittämään, mitä typologista rytmityyppiä suomi parhaiten edustaa. Toinen kysymys pureutuu moran asemaan suomen rytmityksessä. Tarkoituksena on selvittää, onko mora tavua merkittävämpi, vähäisempi vai sen kanssa samanarvoinen tekijä rytmityksessä. Kolmas kysymys koskee itse menetelmää. Koska puheenkierrätystä ei ole aiemmin sovellettu suomeen, tutkimus testaa, onko sillä mahdollista saada minkäänlaisia tuloksia suomen rytmistä.
Puheenkierrätys on menetelmä, joka pakottaa puheen säännölliseen rytmiin. Puheenkierrätystehtävässä puhuja toistaa annettua fraasia ohjeiden mukaisesti ärsykkeen tahdissa. Tämän tarkoituksena on saada karsittua puheesta vapaaseen puheeseen kuuluvat epäröinnit ja muut häiriöt ja epäsäännöllisyydet, jotta rytmin hierarkia pääsisi esiin. Koska rytmi perustuu hierarkiaan ja suhteellisuuteen, sitä on vaikea havainnoida luonnolliseen puheeseen perustuvassa aineistossa, ja siksi tulosten aikaan saamiseksi on käytettävä keinotekoista puheen tapaa.
Tutkimuksen aineisto on tuotettu kymmenellä suomenkielisellä koehenkilöllä. Heidän tehtävänään oli lukea fraasit säännöllisesti toistuvan ääniärsykkeen tahdissa. Fraaseja oli viisi ja ne sisälsivät kolme sanaa. Ensimmäinen ja viimeinen pysyivät samoina, ja keskimmäistä koesanaa varioitiin mora- ja tavuluvun puolesta. Analyysissa fraaseista mitattiin fraasin kesto toistosyklissä, syklin tauon kesto, koesanan kesto sekä koesanan ja jälkimmäisen kaksitavuisen sanan tavujen sijainnit. Sijainnit ilmoitettiin suhteellisella asteikolla, joka mahdollistaa ajoituksen tarkastelun parhaiten.
Tulokset osoittivat, että suomessa sekä moralla että tavulla on vaikutuksensa ajoituksessa. Moraluvun muutokset eivät juurikaan muuttaneet fraasin suhteellista kestoa mutta tavuluvun muutos pidensi sitä. Moraluku kuitenkin vaikutti koesanan suhteelliseen osuuteen fraasista. Tavuluku aiheutti suurempia muutoksia fraasin sisäisten osien ajoituksessa kuin moraluku. Näiden lisäksi yksittäisillä segmenteillä oli osuutensa. Tulosten perusteella suomen rytmi on tavu- ja moraperusteinen, jossa tavut- ja morat säätelevät tahdin käyttäytymistä.