Av-kääntäjän arvostus katsojan näkökulmasta : "Tärkeä ja arvokas työ" vai turhaa puurtamista, koska "tekstityksiä ei enää tarvita"?
Lindström, Saara (2017)
2017
Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriopinnot - Master's Programme in Multilingual Communication and Translation Studies
Viestintätieteiden tiedekunta - Faculty of Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-05-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201705241689
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201705241689
Tiivistelmä
Tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten av-käännösalan ulkopuoliset eli katsojat arvostavat av-kääntäjiä. Halusin myös saada selville, mitkä tekijät arvostukseen vaikuttavat ja miten arvostusta voisi parantaa.
Kääntäjien arvostuksen tutkiminen on suhteellisen uusi tutkimusaihe, ja tähän mennessä tutkimus on keskittynyt lähinnä kääntäjien omiin kokemuksiin. Sen sijaan av-kääntäjien arvostusta ja käännösalan ulkopuolisten näkemyksiä on molempia tutkittu vähän. Siksi rajasin tutkielman koskemaan näitä kahta näkökulmaa. Aiempien tutkimustulosten mukaan kääntäjät kokevat arvostuksensa alhaiseksi tai keskinkertaiseksi. Toistaiseksi ainoassa alan ulkopuolisten näkemyksiä kartoittaneessa tutkimuksessa ulkopuoliset arvostivat kääntäjiä enemmän kuin he itse, mutta toisaalta esimerkiksi koulutuksen kesto aliarvioitiin.
Tutkimusaineisto kerättiin internetkyselyllä, jonka vastaajat tavoitettiin pääasiassa Facebookin kautta. Yhteensä vastauksia kertyi 392 kappaletta, joista mukaan analyysiin otettiin 383. Vastaajat olivat iältään 16-74-vuotiaita, ja heistä suurin osa oli naisia (75 %). Kysely koostui asteikko- ja monivalintakysymyksistä sekä avokysymyksistä, ja se perustui tanskalaisten Damin ja Zethsenin tekemään vastaavanlaiseen kyselyyn. Analyysissa yhdistin määrällistä ja laadullista tutkimusta. Asteikko- ja monivalintakysymyksiä tulkitsin numeerisesti, kun taas avovastauksia tarkastelin sisällönanalyysin avulla.
Tutkimustuloksista ilmeni, että suoraan kysyttäessä av-kääntäjän arvostus arvioitiin melko alhaiseksi, kuten oletus oli. Myös av-kääntäjien näkyvyyttä, arvovaltaa ja vaikutusvaltaa pidettiin vähäisinä. Lisäksi tulotaso, työhön kuluva aika ja koulutuksen kesto aliarvioitiin. Toisaalta asiantuntemusta, erityisosaamista ja vastuuta pidettiin suurina. Arvostusta heikentävistä tekijöistä eniten mainittiin sellaisia kääntämiseen ja kielitaitoon liittyviä ilmiöitä, kuten tietämättömyys alasta sekä katsojien todellinen tai kuviteltu kielitaito etenkin englannin suhteen. Arvostusta puolestaan parantaisi muun muassa av-kääntäjien suurempi näkyvyys. Vastaajien ajatukset ja teoriaosassa esitellyt kääntäjien omat näkemykset olivat paikoin yllättävänkin samankaltaisia, eli alaa saatetaan ymmärtää paremmin kuin on oletettu. Toisaalta selvisi esimerkiksi se, että käännöstoimistojen rooli on katsojille epäselvä.
Kääntäjien arvostuksen tutkiminen on suhteellisen uusi tutkimusaihe, ja tähän mennessä tutkimus on keskittynyt lähinnä kääntäjien omiin kokemuksiin. Sen sijaan av-kääntäjien arvostusta ja käännösalan ulkopuolisten näkemyksiä on molempia tutkittu vähän. Siksi rajasin tutkielman koskemaan näitä kahta näkökulmaa. Aiempien tutkimustulosten mukaan kääntäjät kokevat arvostuksensa alhaiseksi tai keskinkertaiseksi. Toistaiseksi ainoassa alan ulkopuolisten näkemyksiä kartoittaneessa tutkimuksessa ulkopuoliset arvostivat kääntäjiä enemmän kuin he itse, mutta toisaalta esimerkiksi koulutuksen kesto aliarvioitiin.
Tutkimusaineisto kerättiin internetkyselyllä, jonka vastaajat tavoitettiin pääasiassa Facebookin kautta. Yhteensä vastauksia kertyi 392 kappaletta, joista mukaan analyysiin otettiin 383. Vastaajat olivat iältään 16-74-vuotiaita, ja heistä suurin osa oli naisia (75 %). Kysely koostui asteikko- ja monivalintakysymyksistä sekä avokysymyksistä, ja se perustui tanskalaisten Damin ja Zethsenin tekemään vastaavanlaiseen kyselyyn. Analyysissa yhdistin määrällistä ja laadullista tutkimusta. Asteikko- ja monivalintakysymyksiä tulkitsin numeerisesti, kun taas avovastauksia tarkastelin sisällönanalyysin avulla.
Tutkimustuloksista ilmeni, että suoraan kysyttäessä av-kääntäjän arvostus arvioitiin melko alhaiseksi, kuten oletus oli. Myös av-kääntäjien näkyvyyttä, arvovaltaa ja vaikutusvaltaa pidettiin vähäisinä. Lisäksi tulotaso, työhön kuluva aika ja koulutuksen kesto aliarvioitiin. Toisaalta asiantuntemusta, erityisosaamista ja vastuuta pidettiin suurina. Arvostusta heikentävistä tekijöistä eniten mainittiin sellaisia kääntämiseen ja kielitaitoon liittyviä ilmiöitä, kuten tietämättömyys alasta sekä katsojien todellinen tai kuviteltu kielitaito etenkin englannin suhteen. Arvostusta puolestaan parantaisi muun muassa av-kääntäjien suurempi näkyvyys. Vastaajien ajatukset ja teoriaosassa esitellyt kääntäjien omat näkemykset olivat paikoin yllättävänkin samankaltaisia, eli alaa saatetaan ymmärtää paremmin kuin on oletettu. Toisaalta selvisi esimerkiksi se, että käännöstoimistojen rooli on katsojille epäselvä.