Tarkastuslautakuntien muuttuvat tehtävät : Isomorfiset mekanismit ja institutionaaliset pilarit muutoksen selittäjinä
Kannisto, Jennileena (2017)
Kannisto, Jennileena
2017
Tilintarkastuksen ja arvioinnin maisteriohjelma - Master's Degree Programme in Auditing and Evaluation
Johtamiskorkeakoulu - Faculty of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-05-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201705191649
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201705191649
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan tarkastuslautakunnan tehtävien muutosta toiminnan ensimmäisen kahdenkymmenen vuoden aikana vuosina 1997–2017. Tarkastuslautakunnista tuli kuntalain (365/1995) nojalla olennainen osa kuntien johtamis- ja hallintojärjestelmiä, sillä niistä tuli kuntalain nojalla lakisääteisiä ja siten pakollisia lautakuntia. Tarkastuslautakunnan asettaminen pakolliseksi toimielimeksi osoitti myös osaltaan valvonnan tehostamistarpeen saaman painoarvon tehden tarkastuslautakuntien asemasta varsin vahvan.
Tarkastuslautakuntien merkitys ei ole vuosien aikana vähentynyt, vaan pikemminkin päinvastoin; tarkastuslautakuntien vuosien varrella lisääntyneet ja muuttuneet tehtävät sekä yleinen kehitys lisääntyneeseen talouden ja toiminnan arviointiin ja valvontaan ovat olleet omiaan vahvistamaan tarkastuslautakuntien asemaa. Tutkielmassa perehdytään siihen, miten tarkastuslautakuntien tehtävät ovat muuttuneet ja millaisia perusteluja muutosten taustalla vaikuttaa.
Teoreettisen viitekehyksen tutkielmalle muodostavat institutionaalinen isomorfismi sekä sen kolme toimintamekanismia, pakottava, mimeettinen ja normatiivinen isomorfismi. Lisäksi institutionaaliset pilarit, regulatiivinen, normatiivinen ja kulttuurillis- ognitiivinen pilari ovat mukana selvittämässä isomorfisten toimintamekanismien pohjalta kehitettyä uudempaa teoreettista näkökulmaa organisaatioiden muutokseen.
Tutkielma on toteutettu sovelletulla kirjallisuuskatsauksella, jonka avulla on analysoitu tarkastuslautakuntien tehtävien muutoksia perustelevia hallituksen esityksiä. Lisäksi tehtävien muutosten perusteluja on luokiteltu isomorfisten mekanismien ja institutionaalisten pilarien avulla.
Tutkielman lisäarvo on tarkastuslautakuntien tehtävien ja niiden muutosten läpikäynti ja tarkastelu vuoteen 2017. Tämä voidaan nähdä tärkeänä erityisesti siksi, että tällaista tarkastelua ei ole tässä muodossa tehty aiemmin. Lisäksi kevään kuntavaalien ollessa takanapäin ja uusien tarkastuslautakuntien aloittaessa toimintakautensa 1.6.2017 osui tämä tehtävien tarkastelu myös hyvin ajankohtaiseen hetkeen. Tutkielma voisi tuottaa lisäarvoa uusille tarkastuslautakuntalaisille sekä tarkastuslautakuntia avustaville kunnan virkamiehille ja työntekijöille, ja jopa tarkastuslautakunnan sihteeritehtäviä hoitavien ulkopuolisten konsulttiyhtiöiden edustajille.
Tarkastuslautakuntien merkitys ei ole vuosien aikana vähentynyt, vaan pikemminkin päinvastoin; tarkastuslautakuntien vuosien varrella lisääntyneet ja muuttuneet tehtävät sekä yleinen kehitys lisääntyneeseen talouden ja toiminnan arviointiin ja valvontaan ovat olleet omiaan vahvistamaan tarkastuslautakuntien asemaa. Tutkielmassa perehdytään siihen, miten tarkastuslautakuntien tehtävät ovat muuttuneet ja millaisia perusteluja muutosten taustalla vaikuttaa.
Teoreettisen viitekehyksen tutkielmalle muodostavat institutionaalinen isomorfismi sekä sen kolme toimintamekanismia, pakottava, mimeettinen ja normatiivinen isomorfismi. Lisäksi institutionaaliset pilarit, regulatiivinen, normatiivinen ja kulttuurillis- ognitiivinen pilari ovat mukana selvittämässä isomorfisten toimintamekanismien pohjalta kehitettyä uudempaa teoreettista näkökulmaa organisaatioiden muutokseen.
Tutkielma on toteutettu sovelletulla kirjallisuuskatsauksella, jonka avulla on analysoitu tarkastuslautakuntien tehtävien muutoksia perustelevia hallituksen esityksiä. Lisäksi tehtävien muutosten perusteluja on luokiteltu isomorfisten mekanismien ja institutionaalisten pilarien avulla.
Tutkielman lisäarvo on tarkastuslautakuntien tehtävien ja niiden muutosten läpikäynti ja tarkastelu vuoteen 2017. Tämä voidaan nähdä tärkeänä erityisesti siksi, että tällaista tarkastelua ei ole tässä muodossa tehty aiemmin. Lisäksi kevään kuntavaalien ollessa takanapäin ja uusien tarkastuslautakuntien aloittaessa toimintakautensa 1.6.2017 osui tämä tehtävien tarkastelu myös hyvin ajankohtaiseen hetkeen. Tutkielma voisi tuottaa lisäarvoa uusille tarkastuslautakuntalaisille sekä tarkastuslautakuntia avustaville kunnan virkamiehille ja työntekijöille, ja jopa tarkastuslautakunnan sihteeritehtäviä hoitavien ulkopuolisten konsulttiyhtiöiden edustajille.